Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Olen Nostokoukun kanssa samoilla linjoilla. Kuten olen kertonut, minulle itselleni ei ole juurikaan merkitystä, mitä sähkö maksaa, sillä mitä paremmin sähköyhtiöllä menee, sitä enenemmän se maksaa minulle osinkosa. Olen ollut koko ajan huolissani Suomesta, jolla on ennenkin ollut taipumus hurahtaa asioihin, jotka ovat myöhemmin osoittautuneet kalliksi ratkaisuiksi. Pienellä, pääomaköyhällä ja vielä nuorella kansakunnalla on aina suurin vaara langeta houkutuksiin, jotka eivät ole maan kannalyta viisaita.
En oikein usko, että Suomen tarvitsema tekoäly kuitenkaan kovin montaa uutta datakeskusta tarvitsee. Kilpailutuksen perusteellahan tekoälyn lakentatehotkin valitaan. Siilasmaa koettaa vain hieman suhteuttaa näitäkin asioita, sillä meillä on jälleen vaara köyhän maan kuvitelmasta tällä kertaa tekoälyn suurvaltana. Asia rauhoittuu kyllä pitkästi sillä, ettei meillä ole riittävästi säävarmaa energiaa.
HS: F-Securen perustaja Risto Siilasmaan mielestä datakeskusten kansantaloudellinen hyöty on pieni. Ne työllistävät lähinnä vain rakennusvaiheessa. Jopa 80 prosenttia datakeskuksen vaatimista investoinneista menee ulkomaille. Hänen mielestään sähkön käyttöä pistäisi verottaa työllistävän vaikutuksen perusteella. Digijättien omistamat datakeskukset eivät juuri työllistä eivätkä ilman verotusta tuota yhteiskunnalle mitään. Suomeen on suunnitteilla 17 uutta datakeskusta, jotka käyttäisivät sähköä kahden ydinvoimalan verran.
Tomperi: ”Oli mielenkiintoinen kokemus ajella omatoimisesti Portugalin euka metsässä.”
Portugalissa ei saa enää perustaa uusia eukalyptus-metsiä, sillä se on australiasta peräisin oleva vielaslaji, ja aiheuttaa pahoja metsäpaloja. Onkin mielenkiintoista, että esim. Etelä-Amerikan euka-metsät ovat saaneet vieraslajina FSC-sertifikaatin.
Rapallon sopimus solmittiin 16. huhtikuuta 1922 Venäjän (myöh. Neuvostoliitto) ja Saksan kesken. Se palautti maiden välille diplomaattisuhteet, mitkä olivat katkenneet 13. marraskuuta 1918. Tuolloin Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan, oli Neuvosto-Venäjä pyrkinyt hankkimaan takaisin siinä menetettyjä alueita Ukrainassa, Puolassa ja Balttiassa etenemällä sitä mukaa kun itävaltaunkarilaiset ja saksalaiset vetäytyivät.
Sopimuksella luotiin perusta sille, että Saksa saattoi rauhansopimuksen vastaisesti kehittää siltä kiellettyjä asejärjestelmiä Neuvostoliiton alueella. Saksan teknisten asiantuntijoiden johdolla sekä neuvostoliittolaisella työvoimalla ja raaka-aineilla puna-armeija valmisti ensimmäiset panssarivaununsa ja lentokoneensa. Lentokoneita valmistui yhteistuotantona vuosittain noin 300, mistä puna-armeija sai 60.
Tämän kaiken lisäksi Rapallon sopimuksen pohjalta maat allekirjoittivat vielä Neuvostoliiton ja Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksenkin.
Wikipedia
