Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Juuri kuten isaskar keturi tuossa edellä kirjoitti. Asiointipalvelu on juuri tätä päivää. Netissähän me kaiken muunkin asioinnin nykyisin hoidamme. Miksi metsäasionti pitäisi olla ulkoilmamuseo? Maanmittauslaitoksen karttapalveluista taidan puolestaan käyttää eniten rinnevarjostusta, ilmakuvia, sekä tilarajoja ja -numeroita.
Tunnin junalle ei aleta rakentaa rataa tällä hallituskaudella, ja tuskin seuraavallakaan. Rahat joudutaan ohjaamaan Jämeren rataan ja pohjoisen tieyhteyksin parantamiseen. Nyt on ihan oikeasti tosi kysymyksessä. Itämeren laivaliikenne voi pysähtyä milloin tahansa, kuten kävi Persianlahdella.
Kokennempi metsänomistaja, joka tuntee metsänsä, pystyy kyllä huomioimaan mahdolliset poikkeamat. Aivan täydellisen oikeaan ja realiaikaiseen tietoon tuskin päästään, se on jo kustannuskysymyskin, mutta kyllä suunta on ollut koko ajan parempaan päin.
Kurki kirjoitti tuolla edellä täyttä asiaa. Ulkopuolinen negatiivinen vaikuttaminen on ollut Suomessa niin yleistä, ettei sitä välttämättä monikaan edes tajua. Aina löytyy niitä, jotka ovat valmiita tietoisesti tällaiseen toimintaan, ja vielä enemmän löytyy hyväuskoisia hölmöjä toteuttajiksi. Ehkä kaikkein pahinta on kuitenkin pasiivisuus, ettei asioista välitetä, vaikka ne tiedettäisiinkin.
Kyllähän niitä metsaan.fi -tietoja tarvitsee monikin. Joilakin ne saattaa jopa alkaa siitä, että ylipäätään löytää oman metsänsän sijainnin! Olen muutaman kerran tälaista apua ollut antamassa metsänomistajille. Kyllähän metsaan.fi on koko ajan kehittynyt paremmaksi. Eipä taida maailmalta juurikaan vastaavia, -ainakaan yhtä hyviä löytyä. Minusta tällainen palvelu on sitä parasta, mitä maksetuilla metsäveroilla saa takaisinpäin.
Herätysliikehän toimii jo nyt hyvin tehokkaasti, sillä se se sai vanhan Husonkin jo tähän aikaa hereille! – Tästä on hyvä jatkaa!
Kyllä tehomaksut ja samaan aikaan vuosittain nousevat siirtohinnat ovat tulleet jäädäkseen, sillä onhan sähköinfran uudistaminen maksettava. Parin vuoden sisällä opettelemme myös talvisin aivan käytännössä säännöstelemään sähkönkäyttöä. Tämä on nyt väistämätöntä, kun kulutus kasvaa nyt rajusti, mutta tuotanto ei juuri lainkaan. Tammi-helmikuussa käytiin jo muutaman kerran äärirajoilla.
Todella monessa liemessä keitetty Esa Härmälä on oma-aloitteisesti ja Metsämiesten Säätiön tuella kirjoittanut metsäalan selviytymisstrategian eli raportin nimeltä Niin metsä vastaa kuin…
Esan teksti on täyttä asiaa! Siihen on helppo samaistua. Alistumisen aika on ohi, nyt tarvitaan metsalan herätysliikettä!
Mitäpä noita suojavyöhykkeitä lannoittamaan, kun eipä niistä jatkossa saa puitakaan kaataa, eli harmaa suojelu etenee tältäkin osin kuin juna. Täälläkin on tonttini ja luonnonsuojelualueen välissä kunnalla m. 50 metrin levyinen metsäalue, jolle se ei voi käytännössä tehdä yhtään mitään.
Onhan meiltä sahauksen jälkeinen mekaaninen puun jatkojalostuskin siirtynyt jo suurelta osin pois. Meillä tuotetaan vain sahatavaraa, joka viedään muualle, ja tuodaan osaltaan Suomeenkin valmiina tuotteina takaisin. Esim. Suomessa valmistettuja rakennustarvikkeita, kaapistoja, huonekaluja, pihakalusteita ja -rakennuksia, ja suuria talojen puuelementtejäkin on yhä vähemmän tarjolla. Huomio on koko ajan keskittynyt vain sellun ja paperintuotannon poistumiseen maasta, ja mekaaninen puoli on saanut supistua aivan rauhassa.