Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Jos Metkan 36 miljoonaa tuntuu suurelta summalta, kannatta silloin hieman vilkaista valtion budjetin muita summia!
Hallituksen täytyy vielä etsiä korvaavia säästöjä muassa datakeskusten verotuen takia. Sovituista säästöistä toteutumatta on 313–363 miljoonaa euroa. Niistä 168 miljoonaa on sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Hallitus linjaa huhtikuussa kehysriihessä, miten puuttuvat säästöt toteutetaan.
Kotiaho esitti pari vuotta sitten Suomeen metsänomistajakohtaisia puunmyyntikiintiöitä. Vuonna 1969 syntynyt vantaalainen ja sieltä yliopistoelämään siirtynyt Kotiaho ei ehkä kovin läheisesti päässyt tutustumaan tilakohtaisiin maitokiintiöiden arkipäivään vuosina 1984-2015, kun ne olivat Suomessa käytössä. Niiden tiimoilta syntyi hyvin monenlaisia episodeja. Joissain tapauksissa saattoi käydä jopa niin, että maitokiintiön arvo olikin suurempi kuin tilan arvo! Mitenköhän tuommoinen toimisi 600 000 metsänomistajan Suomessa!
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f67678d3-db67-4162-8f64-fb3ab338661e
Kyllähän se kieltämättä aika oudolta tuntuu, kun nyt menee lähes minkä tahansa metsäyhtiön tai muun metsäalan isomman toimijan nettisivuille, niin aivan ensimmäiseksi silmiisi avautuu kuvien kanssa esittely siitä, ”miten erinomaisesti huomioimme ja suojelemme suomalaista metsäluontoa!” Kun yrität hoitaa niitä omia asioitasi, -minkä takia sivuille menit, ne toiminnat pitääkin etsimällä etsiä sieltä sankan ympäristöryteikön seasta! Ehkä kannattaisi joskus miettiä, mitä ja ketä varten nämä metsäalan yhtiöt ja muut toimijat on alunperin perustettu!
Kauppalehti: Suomellakin on omat taistelunsa tulossa. Siinä missä Saksan raskaalle teollisuudelle energian hinta on iso juttu, metsävarojen käyttö on teolliselle Suomelle kohtalonkysymys.
Ei liene sattumaa, että metsäyhtiö UPM:n italialainen toimitusjohtaja Massimo Reynaudo kuvasi keskustelua metsien ilmastovaikutuksista ”voimakkaasti politisoituneeksi.” Hänen mukaansa hakkuusääntelyssä pitäisi huomioida myös sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma, kun pelissä on Suomen tärkein luonnonvara.
Reynaudon suorapuheisuus herkässä ilmastoasiassa oli hatunnoston arvoinen suoritus. Tuppurainenkaan ei ehtinyt vielä leimaamaan toimitusjohtajaa.
Taantunut kasvukin osaltaan lisää koivun lahoriskiä. Tyvilaho on kuitenkin lähes aina peräisin jo taimivaiheesta, kun myyrät ja vähän myöhemmin hirvet vikuuttavat taimia. Yksikin purema runkoon tai katkaistu oksa voivat saada nuoressa koivussa aikaan lahonalun. Kuusikoiden sekapuuna kasvaneet koivut ovat olleet etukasvuisia ja saaneet siten hyvin valoa ja pysyneet elinvoimaisina. Huonommat yksilöt on poistettu jo aikaisemmin. Tämä ehkä antaa vähän turhankin hyvän kuvan koivujen hyvästä menestyksestä kuusikon sekapuuna.
Ei se niin helppoa tahdo aina olla maakuntapääkaupungeissakaan. Pienemmissä kunnissa taasen poliitikoilla on ollut kovaa intoa erottaa kunnanjohtajiaan, mutta kalliiksi sekin tahtoo käydä, eikä uusia, -ainakaan parempia tahdo niin vain helposti löytyä.
https://www.itahame.fi/paikalliset/9226679
ESS: Työttömien määrä on kasvanut Lahdessa nopeammin kuin missään muussa maan suuressa kaupungissa. Joulukuussa työttömyysaste oli 17,9 prosenttia, ja 10 000 työttömän rajapyykki on rikottu. Nyt kaupungin työllisyyspalveluista vähennettiin henkilökuntaa kaupungin yt-neuvottelujen tuloksena.
