Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Eilen oli puhetta siitä EK:n arviosta, että puhtaan siirtymä aiheuttaa kaikkiaan 270 miljardin euron investointikulut Suomessa. Summa toki tuntuu valtavalta, mutta sehän koostuu lukuisista eri tekijöistä, joista osa on yksittäin melko pieniäkin, mutta niitä on kappalemäärittäin runsaasti. Yksi esimerkki ovat nyt jokaiseen sähköliittymään vaihdettavat varttituntimittarit. Eilen sellainen vaihdettiin meikäläisen asuintaloon. Suomessa on kaikkiaan n. 3,8 miljoonaa sähköliittymää, ja jos uusi mittari asennuksineen maksaa muutaman satasen, niin kertyyhän siitäkin jo miljardin euron verran. Sähköautojen latausinfran rakentaminen ja asentaminen on myös miljardiluokan hanke. Yleensä puhutaan vain suurista Fingridin ja sähkönjakeluyhtiöiden linjahankkeista, mutta niiden linjojen päistä alkavat yksittäisten sähkönkuluttajien investoinnit. Listaa voidaan jatkaa aurinkopaneeleilla, lämpöpumpuilla, lämmön talteenottojärjestelmillä, muilla energiansäästöjärjestelmillä, uusilla ohjelmistoilla, sähköautoilla, sähköpyörillä, akkuvarastoilla, akkusahoilla, ym. sähkötyökaluilla, jne. Lista on loputon.
Yhtä asiaa noissa Perkon jutuissa en ymmärrä vieläkään. (Niitä on kyllä toki muitakin…) Minulle taannoin todistettiin täällä ihan porukalla, että jk-metsätilojen sukupolvenvaihdokset hoidetaan aivan samoin kuin jaksollisten tilojenkin. Nyt kuitenkin Perko piti minun jaksollista metsätilaani jotenkin erilaisena, koska se on hankittu ostamalla. Millä tavalla ne jk-tilat sitten hankitaan, jos ei ostamalla?
Ymmärsittekö asian tahallanne väärin? Tarkoitin vain sitä, että ostettuja metsiä on lähdettävä hoitamaan silloinkin, kun olosuhteet eivät aina ole parhaat mahdolliset. Aina ei mielletä sitä, että metsänomistajallakin saattaa olla muutaman motoketjun verran rahaa kiinni tuotantovälineessään eli metsässä.
Tässä sitä tekoälypalturia aurinkovoimaloiden tuista:
Esimerkkejä tuetuista hankkeista: Joroisten aurinkovoimala ja Kristiinankaupungin aurinkovoimapuisto ovat saaneet merkittäviä tukia. Suomen suurimmat aurinkovoimalat, kuten Kalajoen aurinkovoimala, ovat osoitus suurten teollisten hankkeiden mahdollisuuksista. Myös yhdistetyt hankkeet, kuten aurinkovoiman tuotannon ja suon ennallistamisen yhdistäminen, voivat saada tukea.
Ilmeisesti kaikki ne videot, jotka on kuvattu keppimetsäkohteilta, ovat peräisin sopimuksettomien urakoitsijoiden koneiden ohjaamoista?
Minulla on raivaussahahommista ihan hemmetin huono sopimus. On ollut lähdettävä bensaa polttamaan, vaikka lunta ja räntää sataa taivaan täydeltä, ja autokin meinaa jäädä mahastaan lumeen kiinni. Lumikengätkään eivät meinaa aina kantaa. Jos ei ole lunta, on hyttysiä, paarmoja, tai niitä pieniä suuhun ja sieraimiin tunkevia kärpäsiä, tai nyt jälleen kerran niitä hirvikärpäsiä! Joskus tahtoo saapaskin hörpätä vettä jo heti aamusta, välillä on taas lähdettävä jo ennen ylösnousua pikkutunneilla hommiin, kun päivällä on liian kuumaa! Kyllähän fiksumpi olisi jo lähtenyt kokonaan muihin hommiin, tai ainakin siirtynyt pelkästään muita neuvovaksi konsultiksi Metsälehden keskustelupalstalle!
Tekoäly tunnetusti tahtoo joskus hieman valehdella. Tässä todennäköisesti yksi esimerkki:
”Tuulivoiman rakentamiseen on mahdollista saada alueellisia investointitukia tai rahoitusta EU:n varoista. Vaikka tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä on päättynyt, tuulivoiman rakentaminen jatkuu voimakkaasti markkinaehtoisesti ja erilaisten tukimuotojen avulla.”
