Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Olivat aivan rehtiä porukkaa, ja sen verran tutuja, ettei ollut mitään tarvetta olla minulle mieliksi, sillä kärsivät itsekin aivan samalla tavalla hirvituhoista.
Näinkin on Timppa.
Tosin järkeä käyttäen voi yrittää minimoida vahingot.
Esim. Etelä-Amerikan puu-plantaaseilla on taas hieman erilaiset sertifikaattivaatimukset kuin täällä Suomessa!Se on juurikin näin kuten Jätkä tuossa edellä kirjoitti.
Puut ja me ihmiset muistutamme hämmästyttävän paljon toisiamme.
Molemmista kun löytyy jopa aivan samalta kasvualustalta pitkää ja pätkää, hoikkaa ja pönäkkää, suoraa ja lenkoa.
Viisaammat ovat tutkineet, että puolet ominaisuuksista tulee geeneistä ja toinen puoli kasvuympäristöstä, ja näiden yhdistelmistä syntyy vielä lukuisia eri variaatioita.Jokainenhan me olemme hieman sokeita omille virheillemme. Keskustelin tänään muutaman tätä palstaa seuraavan hirvenmetsästäjän kanssa.
He sanoivat, että suorittavan selitykset tekevät enemmän vahinkoa kuin hyötyä hirvenmetsästäjille.
He sanoivat, ettei pitäisi aliarvioida toisten käsityskykyä, sillä siinä helposti kääntää yleisen mielipiteen edustamaansa asiaa vastaan.Rinnastuksesi meni aika pahasti pieleen hyvä suorittava!
Jos hieman mietit asiaa tarkemmin, niin huomaat itsekin, ettei vertauksillasi ollut mitään yhteyttä hirvikannan suurena pitämisen, eli hirvenmetsästyksen suosimisen kanssa.En tunne asiaa tarkemmin, mutta pahaa pelkään, että Metsähallituksen johto- ja päällikkötasolla ei ole vielä tapahtunut kovinkaan suurta virtaviivaistamista.
Poliisissa, sekä sosiaali- ja terveyspuolella johtajien ja päälliköiden määrä lähestyy jo kenttä- ja potilastyötä tekevien lukuja.
Tämä ”kehitys” on ollut viime vuosina todella rajua.En vielä tänäkään päivänä ymmärrä, ja tuskin moni muukaan, miksi valkoselkätikan suojelusta tehtiin 90-luvulla suomalaisen ympäristöhallinnon toimesta sellainen vallankäytön näytös kuin tehtiin.
Meno muistutti pahimmillaan Stalinin ajan pakkokollektivisointeja Balttiassa.
Ilmeisesti ympäristöhallinnossa oli siihen aikaan ihmisiä, jotka olivat uskoneet Neuvostoliittoon ja kommunismiin.
Kun näiden molempien kulissit romahtivat, piti henkilökohtainen petymys ja katkeruus purkaa jotenkin, ja me onnettomat metsänomistajat saimme kokea ympäristöhallinnon täyden mielivallan koko karmeudessaan.
Moni on mennyt, ja menee hautaan hyvin ikävien muistojen kanssa.
Aito ja rehellinen lunnonsuojelu on tärkeä ja hyvin myönteinen asia, mutta sitä ei saa enää koskaan käyttää häikäilemättömän vallankäytön välikappaleena.Jättöpuita pitää olla tuplamäärä nykyisestä, ja ne pitää olla eläviä puita.
Lisäksi 5% pinta-alasta pitää suojella hakkuilta.
Siihen alaan voi sisällyttää ranta-alueet, puronvarret, suot ja kalliot.
Tuo 5% tuntuu äkkiseltää suurelta, mutta käytännössä ole kovin paha.
Toki, jos metsistä ei löydy mitään noista edellämainituista alueista, ja metsät ovat läpeensä hyvin hoidettuja tuotantometsiä, niin silloin kyllä.
Asiaa toki helpottaa se, että sertifiointi tehdään viideksi vuodeksi kerrallaan, ja kaikkia omistuksessa olevia tiloja ei tarvitse ottaa siihen mukaan.Mitenkäs tämä 90-luvun metsäsotien päätähti, eli valkoselkätikka jakselee nykyään?
Onko palstalaisilla kokemuksia hakkuiden rajoituksista, teiden, tai muun rakentamisen estämisestä tai siirtämisestä toiseen paikkaan, yms?
Eilen tuli taas valkoselkätikka minua tervehtimään, kun polttelin pihasta kaadettujen puiden oksia.Vaikea olisi kuvitella Suomessa jotain toista harrastusta, jonka suosiminen aiheuttaisi yhtä paljon kuolonuhreja, vammautumisia ja taloudellisia vahinkoja.