Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Mistä johtuu peltomaihin istutettujen mäntyjen tyvitervastauti, joka on puissa jo ensiharvennusvaiheessa?
Alueilla ei ole liikuttu koneilla istutusten jälkeen, ja jos raivattavaa on ylipäätään ollut, se on ollut lehtipuuta.Kerrompa Suorittava nyt sinulle nyt ”suuren salaisuuden”, miksi niitä vahinkoilmoituksia tulee niin vähän:
Nykyinen vahinkoilmoitusjärjestelmä on täydellinen irvikuva. Korvaustaso on aivan naurettava, ja ilmoituksesta peritään kaiken lisäksi vielä maksu!
Taas viimeksi vahinkoilmoitusta tehdessäni jäin useita satasia miinuksen puolelle, kun matkakulut ja menetetty työaika vähennettiin todella pienestä korvauksesta.
Jos tarkoitus oli tällä uudella korvausjärjestelmällä vähentää vahinkoilmoitusten määrää, siinä on kyllä onistuttu täydellisesti.
Tämän palstan mielipiteet eivät ole tulleet tyhjästä.
Puunkasvattajien mitta alkaa nyt olla ihan oikeasti täysi.Sanon tämän nyt aivan suoraan:
Jovain on vain jonkinlainen trolli, joka Lauri Vaaran väitöskirjan varjolla viettää aikaansa tällä palstalla.
Yhteenkään tarkentavaan kysymykseen ei häneltä ole tullut vastausta, eikä hän ole kertonut omasta metsätaloudestaan yhtään mitään, vaikka siitäkin on kysytty useamman kerran.
Jovain esitykset ovat tämän takia nollan arvoisia, jos sitäkään.Minua on koko ajan askarruttanut se, mitä yhteistä Lauri Vaaran ja Jovain ajatuksissa todellisuudessa on.
Lauri siirtäisi puunkorjuun maatilojen isäntien maataloustraktoreille, ja Jovain taas Laurin mielestä kaiken pahan alut, eli motot ja ajokoneet metsänomistajien huoleksi.
Minä en valitettavasti oikein löydä tästä yhtälöstä yhteistä nimittäjää.
Edellisiä on valtakunnassa muutama tuhat ja jälkimmäisiä lähes 700.000.Pystykauppojen lakkauttaminen tarkoittaisi sitä, että puunkorjuuyritysten toiminta siirtyisi metsänomistajien vastuulle ja rahoitettavaksi.
Miten tämä käytännössä järjestettäisiin ja olisiko siihen halukkuutta?
Onko tämän operaation mittasuhteet aivan varmasti tiedostettu?
Miten rahoitus hankittaisiin?
Riittäisikö metsänomistajien vakuudet tähän?
Metsä kun ei tänä päivänä ole kovin hyvä vakuus.Valehtelijaksi näköjään nimitetään kun yrittää kertoa tämän päivän maaseudun todellisuudesta.
Ei maatilojen kokomäärä kerro lainkaan sitä, mitkä olisivat niiden omistajien mahdollisuudet urakoida puunkorjuuta.
Onhan minullakin maatila, mutta en ole asunut siellä kohta 20 vuoteen.
Eipä ole sitä traktoriakaan.
Aivan sama tilanne on parillakymmenellä tuttavallanikin.
Käytännössä karjatiloilla, joilla myös asutaan ympäri vuoden, on mahdollisuutta jonkin verran urakoida metsässä, mutta yhä voimakkaasti kasvava tilojen koko poisssulkee käytännössä tämänkin.
Lisäksi puuta pitäisi korjata ympäri vuoden, mutta kesällä tämä ei yksinkertaisesti ole karjatilan isännälle mahdollista.”Oma käsitys on, että suuret aukot houkuttelevat enemmän. Siksi teetän enintään 3 ha:n aukkoja männiköihin”.
Lähettäjä: TimppaJos haluaa varmistaa taimikkonsa hirvituhon, niin silloin kyllä kannattaa tehdä pieniä aukkoja vanhan metsän keskelle tai viereen, ja jos lähistöllä on vielä juomapaikakin ja lämpimämpiä mäenkumpareita, saa hirvien talvilaitumenkin perustettua. Tällaisessa tapauksessa on aivan sama, onko taimikko raivattu tai ei, tuho tulee lähes 100% varmuudella.
Suuremmat yli 10 hehtaarin yhtenäiset aukot houkuttelevat sen sijaan hirviä vähemmän.
Voivat kyllä läpi kulkiessaan taimia riipiäkin, mutta jatkavat yleensä matkaansa.
