Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Toimivien maatilojen määrä on pudonnut Suomessa todella rajusti. Tällä hetkellä valtakunnassa on n. 7000 lypsykarjatilaa, mutta viiden vuoden kuluttua vain puolet siitä, eli 3500.
Lihatiloja on vähän ja niiden määrä putoaa myös nopeasti.
Tilojen määrän vähentyessä ja koon vastaavasti kasvaessa niiden on lähes mahdonta panostaa kovinkaan paljoa puunkorjuuseen.
Sitä maaseutua, jota meistä useimmat vielä täällä mielessään muistaa, ei ole enää olemassa ja tämän asian kanssa on vain elettävä.Et ole tainnut Jesse näissä vähän uudemmissa japseissa istuakaan.
Kokeile niin tiedät.Meikäläisen seuraava auto taitaa olla Mazda CX-3.
Niissä on ihan oikeat moottorit eikä nykyajan pienet kahvirännälit.
Tämän ikäiselle, ajoittain selkävaivaiselle ukolle crossoverin korkeus on myös ihan sopiva.”Kukaan ei ole kuitenkaan vielä kyseenalaistanut sitä väitettä, että metsätilojen hintojen ja puun hinnan muutosten tulee korreloida keskenään talousnäkökulmasta ajateltuna niin kauan kun pääsääntöiset tulot metsänomistajille tulevat hakkuista”.
Lähettäjä: Näätä
Metsätilojen hinta määräytyy puhtaasti markkinoilla.
Sille emme voi täällä mitään vaikka kuinka haluaisimme.
Niin kauan kuin metsätilojen ostajia on enennän kuin myyjiä, hinnat ovat tuottoarvoa korkeampia.”Puun takaa taivastelee valtion tuilla ja itse on kertonut nimenomaan harjoittavansa metsätalouttaan huomattavilla tukirahoilla”.
Lähettäjä: Reima Ranta
Tällä kertaa Reima puhuikin aivan totta!
Totta hemmetissä otin metsänparannusvarat ja myöhemmin kemerat vastaan, kun kerran niitä aktiivisesti meille puuntuottajille tarjottiin.
Olisikin ollut aika hölmöä olla niitä käyttämättä, ja sen jälkeen olla Reiman & co kanssa täällä valittamassa metsätalouden ankeutta!
En muistaakseni ole kovin paljoa täällä valitellut, mitä nyt jotkut poliitikot ovat joskus vähän kyytiä saaneet, mutta aiheesta nekin.
Kemerat todennäköisesti loppuva, mutta elämä jatkuu, ja hyvään tuottokuntoon laitetut metsät puskevat puuta teollisuuden tarpeisiin.Torstaina 20.10. 2016 tulee hovioikeuden päätös asfalttikartellista.
Katsotaan, mihin suuntaan siellä nyt kallistutaan.Kaava-alueilla on joskus ollut sellaisia isoja havupuitakin, joille ei tahdo saada rakennusvalvonnalta kaatolupaa.
Jostain kumman syystä ne sitten kohta kuolevatkin pystyyn, ja kaatolupa on pakko puun vaarallisuuden takia myöntää.
Puiden tyvissä ei kuitenkaan näy mitään ulkoisia merkkejä.
Olisiko kokonainen suolasäkki pahus vieköön päässyt vahingossa repeämään just sen puun kohdalla…?Minua on näiden keskustelupalstan vuosien ajan kiinnostanut, kenelle nämä arvon herroilta myyntiin tulevat ”uudistamiskelvottomat” metsämaapohjat ohjautuisivat?
Löytyisikö niille ihan oikeasti ostajia ja millä hinnalla?
Suomessa on jo kerran harsimalla raiskatut metsät uudistettu pitkälti veronmaksajien kustannuksella.
Tehtäisiinkö sama taas uudestaan?
Pitäisikö valtion lunastaa myös arvottomaksi muuttuneet muuttotappiopaikkakuntien asunnot niiden omistajilta?Laurilla on ollut ajatuksena, että isäntä tekisi talvisin ”jouten seisovalla” maataloustraktorillaan puunkorjuuta ja siitä syntyvä tappio vähennettäisiin tilan muista tuloista.
Tällä tavalla muut veronmaksajat kustantaisivat suomalaista puunkorjuuta.
Ei taida oikein saada yleistä kannatusta tämä ajatus.Britannian heikentynyt punta uhkaa euromaiden, ei Britannian taloutta.
Punnan alamäki haittaa erityisesti Saksaa.
Brexit-äänestyksen jälkeen Britannian punta on heikentynyt noin 15 prosenttia suhteessa euroon ja vielä hieman enemmän suhteessa dollariin.Yksi seuraus tästä on, että Britannian vaihtotase alkaa kuin itsestään kohentua tai ainakin pyrkiä alijäämästä kohti tasapainoa ja jopa ylijäämään.
Saksan hallitus jatkaa Britannian näytösluontoista Brexit-kovistelua ensi vuoden parlamenttivaaleihin asti, mutta alkaa vaalien jälkeen pehmentää vaatimuksiaan.
Esteetön pääsy Britannian tärkeille vientimarkkinoille on Saksan teollisuudelle paljon tärkeämpää kuin Britannian kyykyttäminen tiukoilla eroehdoilla.