Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Jätkälle sanoisin, että toivotaan toki näin, mutta pessimisti ei pety koskaan.
Maailman sellumarkkinat ovat nyt täyttyneet ja hinnat pudonneet, ja edelleen uusia tehdashankkeita on vireillä ympäri maailmaa.
Pahaa pelkään, että Suomesta suljetaan vielä monta vanhempaa laitosta ja vain uusimmat jäävät jäljelle.
Se taas ei lupaa hyvää puun kokonaiskysynnälle.”Eli mitenkä myyntilakko on vaekuttanu 90-luvun lammaan ja markan devalvaatijjoon?”
Lähettäjä: PetkelesNo, eipä se myyntilakko noihin asioihin suoraan vaikuttanut.
Niihin oli aivan muut ja suuremmat vaikuttimet.
Puunmyyjiin se vaikutti tietysti huonona puunhintana.
Minäkin myin silloin järeämmät kuusitukit Japaniin, kun kotimaan teollisuus laski hinnan liian alas.
Se on sitä markkinataloutta.Myyntilakon vaikutus ei tietenkään ulotu suoraan oikeudenkäyntiin, vaan puun hintaan, mitä myyntilakon jälkeen maksettiin.
Laman aikana teollisuus laski puun hinnan huomattavasti alemmas mihin olisi ollut edes tarve, sillä markan arvosta hävisi devalvaatioissa lyhessä ajassa yhteensä yli 40%.
Puun hinta ei enää palautunut entiselleen kuin hetkellisesti 2007.
Näin voidaan sanoa, että puunmyyjät ovat kärsineet oman lakkonsa seurauksista moninkerroin enemmän kuin mistään kartellista.Kyllähän me, jotka olimme puuntuottajina silloin 90-luvun alussa, kun Suomeen masinoitiin puunmyyntilakko, tiedämme liiankin hyvin, että pieleen meni ja pahasti.
Lakon seurauksia maksetaan vielä tänäkin päivänä.
Valittajien kannattaa ottaa tämä huomioon.
Historian tunteminen auttaa ymmärtämään paremmin nykypäivää.
Tapahtuneiden tosiasioiden edessä kannattaa aina olla rehellinen.Elämme avoimilla ja globaaleilla markkinoilla.
Jos teollisuus ei saa Suomesta hankittua puuta riittävän paljon ja riittävän edullisesti, teollisuus siirtyy sinne missä nämä edellytykset täyttyvät.
Metsäteollisuus ei valitettavasti eroa tässä mielessä muista toimialoista.
Meillä on useita esimerkkejä lähes kokonaan kadonneista teollisuuden aloista maassamme.
Esim. Tampereen aikoinaan merkittävästä tekstiiliteollisuudesta on vain muistot ja asuinkäyttöön muutetut tuotantorakennukset jäljellä.
Muistan hyvin, kun minullekin niitä asuntoja kaupattiin 90-luvun alkupuolella.Vartian lausunnot tahtovat olla muissakin yhteyksissä melko löyhästi kytkettynä todellisuuteen.
Esim. apteekkikilpailun vapauttamisesityksessään hän syyttää 600 yksityisen apteekkarin suosimista, vaikka todellinen syy löytyy Helsingin Yliopiston omistamasta Yliopiston Apteekki -ketjusta.
Yliopiston Apteekit kun on vapautettu apteekkimaksusta, jonka taas kaikki muut apteekit joutuvat koko ajan maksamaan liikevaihdon suuruuden mukaan.
Tässä tilanteessa lääkkeiden mahdollisimman korkea hinta koituu lyhentämättömänä Yliopiston Apteekin hyväksi, ja syntyvällä erotuksella rahoitetaan erittäin suurilla summilla Helsingin Yliopistoa.
Vartia ei joko tiedä tätä tai jättää asian kertomatta.
Hyvin monelta viher-vasemmistolaiselta katoaa yliopistolta mukava työpaikka alta, jos vapaa apteekkikilpailu toteutuisi.
Samalla Vartiasta tulisi pikavauhtia entinen Vihreiden kansanedustaja.Jos verrataan raaka-ainekauppaa maailmanlaajuisesti, niin suomalainen puukauppa on pärjännyt siinä erittäin hyvin.
En voi mitenkään liittyä valittajiin tässä tilanteessa, kun samaan aikaan alkaa jälki olla hyvinkin karua monilla muilla aloilla:Maailman seitsemänneksi suurin eteläkorealainen rahtilaivayhtiö Hanjin Shipping joutui elokuun lopulla selvitystilaan. Hanjinin 66 rahtilaivassa on kaikkiaan 13 miljardin euron arvosta rahtia. Käytännössä laivat joutuvat jäämään merelle, sillä Hanjinilla ei ole rahaa millä maksaa satamamaksut ja laivojen lastin purkamiset.
Kaikkien laivojen rahdin saaminen määräsatamiin maksaa 270 miljoonaa dollaria.Ala on vaikeuksissa:12 suurimmasta rahtilaivayrityksestä 11 teki viime tilikaudella tappiota. Alalla on hurjasti ylikapasiteettia. Uusien rahtilaivojen rakentaminen on jatkunut vuoden 2008 talouskriisin jälkeen niin kuin ennenkin, eikä vanhaa kalustoa ole romutettu. Ylikapasiteetti ja Kiinan hidastuva tavaravienti on saanut rahtihinnat niiaamaan: tavarakontin lähettäminen Shanghaista Eurooppaan maksaa nyt puolet vuoden 2014 rahtihinnasta.
Teräksen alhainen hinta vaikuttaa sekin: laivojen romuttaminen nykyisellä romuteräksen hinnalla pakottaisi yhtiöt kirjaamaan hirmuiset tappiot joka laivasta.
