Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän sitä kolmattakin puulajia on jopa niin paljon, että sitä on tällä hetkellä kaikki paikat täynnä.
Meikäläiselläkin Metsä Groupin koivuharvennus siirtyi ensi kesään.Rakentaminen on Suomessa keskittytynyt nykyisin lähes täysin pääkaupunkiseudulle, eikä tähän ole tulossa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa muutosta.
Siten rakentaminen vähentää metsäpinta-alaa hyvin vähän.
Kokonaan huomiotta on jäänyt, kuinka taas muualla Suomessa metsät ja muu kasvusto valtaavat asumattomiksi muuttuvia muuttotappioseutuja.
On kovin turhauttavaa, kun johtavat ympäristöihmiset eivät juuri enää liiku pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja tämän takia kokonaisuuksien hahmottaminen alkaa olla heillä lapsenkengissä.
Aivan yksinkertaisistakin asioista on heillä olemassa yhä suureneva tietovaje.Vantaalla Westerkullan kartanon lähellä olevalla ulkoilualueella on Suomen oloissa kookkaita kuusia.
Pituutta 40 metriä ja paksuutta pari metriä tyveltä.
Jos niitä alkaisi kaatamaan, kiilat olisivat välttämättömiä.
Vänkäriä ne eivät tottelisi.
Meren läheisyydestä johtuva tuuli toisi hommaan vielä oman momenttinsa.Valtio joutuu valitettavasti hyvin ikävään välikäteen Pyhäjoen voimalaurakassa.
Ensin joudutaan antamaa väliaikaista rahoitusta, joka saattaa muuttua pitkäaikaiseksi.
Jos venäläisen osapuolen käytös ei muutu, voimala ei saa rakennuslupaa, ja se taas tietää suurta rahanmenoa suomalaisille.Valtio ottaa parhaillaan velkaa maksaakseen venäläiselle hakkeelle ja tuulivoimalle tukea, ja samaan aikaan kymmenettuhannet, jopa yli kolme vuotta vanhat energiapuukasat lahoavat teiden varsilla.
Voi jo aivan oikeutetusti kysyä, ketkä ovat tällaisten päätösten takana ja mitkä ovat heidän vaikuttimensa?
Seuraavaksi alamme maksaa myös uusimman ydinvoimalaprojektin laskuja, sillä venäläisen rakentajan rahat loppuvat vuoden vaihteessa.Tilanne on varmasti hyvinkin erilainen eri puolilla Suomea, enkä tiedä missäpäin wanhajätkän metsät sijaitsee.
Täälläpäin on kyllä puun kysyntä ollut kohtuullisenn hyvää, ja jopa talviharvennuksesta tuli useampi tarjous ihan kelvolliseen hintaan, eikä kysymyksessä ollut mikään iso leimikko.
Esim. Stora Enson lehti kertoo nyt, että heillä olisi nyt enemmänkin tarvetta mäntykuidusta.Eihän se kantokäsittely mikään ylivoimainen työ ole tehdä kun siihen tottuu.
Kaikkia raivaustöitä kun ei pysty aina tekemään ihanneaikaan.
Nykyisten tukkipuiden juurikääpä on kyllä suurimmaksi osaksi tullut vinssiaikakauden aiheuttamista kolhuista ja kapeista traktorin pyöristä.
Ainakin meillä tämä syy-yhteys on ollut täysin kiistaton.Olen viime päivinä verrannut kahta eri väitöskirjaa.
Juuri tarkastettu väitöskirja pureutuu täysin nykyhetkeen ja vallitsevaan todellisuuteen, kun taas toinen, eli Vaaran teos sukeltaa kauas historiaan ja sivuaa nykytodellisuutta vain hyvin ohuesti.
Jälkimmäinen väitöskirjan viimeinen lause kertoo mielestäni sen, mistä on kysymys, ja sen, miten väitökseen voi suhtautua:”Metsäkoneet saattavat olla maan talouselämän suurin talouspoliittinen virheratkaisu”.
Ketjun aloittaja ja Jovain ovat koko ajan vaatineet puunkorjuun ja puukaupan avoimuutta.
Voisiko saman avoimuuden nimissä kysyä, mikä on Lauri Vaaran yhteys nimimerkkiin Jovain?
En minä sentään mitään korruptiota epäile, mutta uskon muidenkin olevan asiasta jonkin verran kiinnostuneita.
