Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Valtio joutuu valitettavasti hyvin ikävään välikäteen Pyhäjoen voimalaurakassa.
Ensin joudutaan antamaa väliaikaista rahoitusta, joka saattaa muuttua pitkäaikaiseksi.
Jos venäläisen osapuolen käytös ei muutu, voimala ei saa rakennuslupaa, ja se taas tietää suurta rahanmenoa suomalaisille.Valtio ottaa parhaillaan velkaa maksaakseen venäläiselle hakkeelle ja tuulivoimalle tukea, ja samaan aikaan kymmenettuhannet, jopa yli kolme vuotta vanhat energiapuukasat lahoavat teiden varsilla.
Voi jo aivan oikeutetusti kysyä, ketkä ovat tällaisten päätösten takana ja mitkä ovat heidän vaikuttimensa?
Seuraavaksi alamme maksaa myös uusimman ydinvoimalaprojektin laskuja, sillä venäläisen rakentajan rahat loppuvat vuoden vaihteessa.Tilanne on varmasti hyvinkin erilainen eri puolilla Suomea, enkä tiedä missäpäin wanhajätkän metsät sijaitsee.
Täälläpäin on kyllä puun kysyntä ollut kohtuullisenn hyvää, ja jopa talviharvennuksesta tuli useampi tarjous ihan kelvolliseen hintaan, eikä kysymyksessä ollut mikään iso leimikko.
Esim. Stora Enson lehti kertoo nyt, että heillä olisi nyt enemmänkin tarvetta mäntykuidusta.Onkos sitä puuta sitten ihan pakko hankintana myydä, jos pystyyn saa saman tai jopa paremman hinnan?
Kyllähän tekevälle aina muutakin työtä löytyy ja pääsee paremmin ja helpommin palkoillekin.Eihän se kantokäsittely mikään ylivoimainen työ ole tehdä kun siihen tottuu.
Kaikkia raivaustöitä kun ei pysty aina tekemään ihanneaikaan.
Nykyisten tukkipuiden juurikääpä on kyllä suurimmaksi osaksi tullut vinssiaikakauden aiheuttamista kolhuista ja kapeista traktorin pyöristä.
Ainakin meillä tämä syy-yhteys on ollut täysin kiistaton.Olen viime päivinä verrannut kahta eri väitöskirjaa.
Juuri tarkastettu väitöskirja pureutuu täysin nykyhetkeen ja vallitsevaan todellisuuteen, kun taas toinen, eli Vaaran teos sukeltaa kauas historiaan ja sivuaa nykytodellisuutta vain hyvin ohuesti.
Jälkimmäinen väitöskirjan viimeinen lause kertoo mielestäni sen, mistä on kysymys, ja sen, miten väitökseen voi suhtautua:”Metsäkoneet saattavat olla maan talouselämän suurin talouspoliittinen virheratkaisu”.
Ketjun aloittaja ja Jovain ovat koko ajan vaatineet puunkorjuun ja puukaupan avoimuutta.
Voisiko saman avoimuuden nimissä kysyä, mikä on Lauri Vaaran yhteys nimimerkkiin Jovain?
En minä sentään mitään korruptiota epäile, mutta uskon muidenkin olevan asiasta jonkin verran kiinnostuneita.Samaan kiinnitin minäkin huomioni, eli menneen ajan ja nykyisyyden sekoittamisen.
Väitöskirjoja on hyvin monentasoisia, ja niiden hyväksyminen välttämäätä tarkoita, että ne kertoisivat tällä hetkellä olemassa olevaa faktaa, vaan usein niissä käsitelläänkin historiaa.
Lukemani perusteella rinnastan Lauri Vaaran väitöksen Pekka Himasen taannoin tekemään tutkimukseen, joka pääosiltaan perustui kahvikeskusteluihin Himasen mummon kanssa.7.9.2016 Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan poiminta- ja pienaukkohakkuiden epäonnistumista Joensuun seudulla.
Heinä valtasi pienaukot ja tukehdutti olemassa olevat taimet.
Kyllähän tämä hyvin tiedossa oli silloin kun uutta metsälakia ajettiin läpi kuin käärmettä pyssyyn.
Toisaalta on hyvä, että asia on nyt nähty, eikä samoja virheitä toisteta enää sopulilauman tapaan.Täälläpäin metsämaat tahtovat ovat kivikkoa, jos eivät sitten ole suota.
Toki aikoinaan pelloksi raivatut vähemmän kiviset alueet ovat jälleen metsiä.
Kiviset moreenimaat kantavat hyvin ympäri vuoden, kun saa ne ensin jollain konstilla tasattua.