Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Vuonna 2005 tehtiin 1985 kylvettyyn männikköön koneellinen energiapuuharvennus.
Vuonna 2006 alue lannoitettiin.
Laitan siitä nyt harvennusleimikon tarjolle.
Katsotaan, miten tarjouksia tulee.Hyvinhän tuo meni keväällä kaupaksi 10 hehtaarin puhtaan koivikon kesäharvennus.
Tarjouksia tuli puolenkymmentä, joissa eroja oli aika paljonkin.
Se on kyllä suoraan sanottava, että keppimetsien aika on tällä erää ohi.
Raivaussahan käyttö on aina ollut järkevää, mutta nyt se on taas erityisen järkevää.Minun näkenykseni tässä asiassa on päinvastainen.
Britit eivät missään vaiheessa ole olleet täysillä EU:n sisällä.
EU-Eurooppa on valitettavasti taantuva maanosa, jonka merkitys maailmankaupassa supistuu entisestään.
Jo pelkästään 53 maan Brittiläinen Kansainyhteisö on huomattavasti merkittävämpi voima maailmankaupassa ja politiikassa.Jovain kertoi aiemmin olevansa samanlainen puuntuottaja kuin minäkin.
Nyt hän voisi vallan hyvin kertoa meille jotakin omasta metsätaloudestaan ja siitä, mitkä seikat omassa toiminnassa ovat saaneet ottamaan näin voimakkaasti kantaa pystykauppaa vastaan.
Pitkäaikaiset kokemukseni muilta aloilta eivät tue väittämää, että metsäteollisuus olisi kauppatavoiltaan jotenkin erityinen.
Aina kun kauppaa käydään, se tehdään kahdenvälisesti myyjän ja ostajan välillä.
Siihen kuuluu aivan olennaisena osana se, että kaupan ehdot ja hinnat vaihtelevat asiakassuhteiden mukaisesti.
Erot voivat olla hyvinkin suuria, mutta sehän on aivan luonnollista aina silloin kun kauppaa käydään.Osansa näihin metsätaloutta koskeviin huu-haa -tietoihin ja -tutkimuksiin on Helsingin Sanomilla.
En muista, milloin lehdessä olisi viimeksi ollut metsänhoitoa ja puuntuotantoa käytännönläheisesti ja realistisesti käsitellyt juttu.
Muistaako toiset?
Kaikkea muuta metsäistä ”rajatietoa” valtakunnan ykköslehdessä on kyllä riittänyt.
Metsäasioita vähemmän tuntevalle on saattanut muodostua perin merkillinen käsitys suomalaisesta metsätaloudesta.
Onneksi meillä on Metsälehti ja Maaseudun Tulevaisuus, jotka pääsääntöisesti pysyvät asiallisen tiedon puolella, mutta lukeeko suuri yleisö niitä riittävästi?
