Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Enpä ole oikein muilla aloilla tavannut vastaavaa.
Ei toimistoissakaan tunnuta kaipaavan kyniä ja kalkkeerauspapereita, kirjoituskoneita ja niiden korjausnauhoja, kirjekuoria ja postimerkkejä, faxeja ja koko seinän täyttäviä pölyisiä arkistokaappeja, jne.
Autoliikkeissäkin myyvät eniten ne mallit, joista löytyy uutta tekniikkaa.Metsätöissä on perinteisesti suhtauduttu torjuvasti kaikkeen vähänkin uudenpaan.
50-luvulla syntyneenä ehdin juuri ja juuri nähdä siirtymisen pokarista moottorisahaan, eikä sekään rutinoitta mennyt.
Raivaussahakin oli jokseenkin pirun keksintö.
Seuraavaksi vannottiin, ettei traktori tule koskaan korvaamaan hevosta metsässä.
Eipä sitten ollutkaan maataloustraktorin voittanutta, kun ensimmäisiä metsätraktoreita alkoi ilmestyä palstoille.
Maanmuokkauskoneet metsässä tiedettiin turhiksi.
Metsäteitäkään ei tarvittu.
Pottiputki luokiteltiin leluksi. – Kuokka ja avojuuritaimet se olla pitää!
Jalostetut siemenet ja -taimet eivät kuulu Suomen metsiin!
Moto ei tule koskaan yleistymään puunkorjuussa, sanottiin vielä 80-luvun alussa.
Motomitta ei ole toimiva mittaustapa, tiedettiin 80-luvulla.
Kännykkää ei luvattu hankkia, saatika viedä metsään
Paidantaskussa olevasta mobilaatista löytyy metsätiedot nyt ihan kätevästi.
Yksi asia on kuitenkin täysin varma.
Raivurin peltiterää ja viilapakettia ei korvaa mikään!Kotimaisten kuljetuskustannusten nousu tulee varmistamaan sen, etteivät esim. Helsingin ja Lahden uudet biovoimalat tule käyttämään kotimaista puuta, vaan pelletti valmistetaan tuontitavarasta tai tuodaan kokonaan ulkoa.
Kivihiilen ja ruskohiilen päästöjen erityiskohtelu tulee taas käytännössä lähes lopettamaan energiapuun käytön niissä voimaloissa, joissa se on tähän asti vielä ollut mahdollista.
Esim. Jyväskylän Energia näytti tästä jo esimakua viime talvena.
Vuosia vanhat energiapuukasat seisovat nyt lahoamassa maakuntien teiden varsilla.Aikoinaan meille Pohjolan ihmisille alettiin tuputtaa Välimeren ruokavaliota mukamas terveellisenpänä, vaikka todellisuudessa kysymys oli vain sikäläisten ylituotantoelintarvikkeiden agressiivisesta markkinoimisesta Pohjois-Eurooppaan.
Nyt Välimerellinen maksukulttuuri on myös vähitellen levinnyt meille.
Esim.suuret rakennusliikkeet ovat venyttäneet omat maksuaikansa 21 vuorokaudesta 30, 45, jopa 90 vuorokauteen, eivätkä maksa välttämättä vielä silloinkaan.Monet yhtiöt ovat ulkoistaneet myös maksuliikenteensä hoidon, eikä se välttämättä tapahdu enää Suomesta käsin.
Tähän kun lisätään vielä pankkien lähes jatkuvat maksuliikenneongelmat, onkin soppa valmis.
Suurin työ tuntuukin olevan löytää ne oikeat tahot, joilta rahojaan alkaisi peräämään.
Mittaustodistuksen nykyinen teksti: ”Suoritus lähtee tililtämme xx xx 2016”, siirtää vastuun maksavalta yhtiöltä eteenpäin jollekin muulle.
Asiakkaan on kyllä melko mahdotonta tarkistaa, että ko. suoritus todella lähtenyt sieltä yhtiön tililtä, vai onko se jumittunut jonnekin matkalle.
