Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Tervaroso saattaa olla totuuden lähteellä.
Suomalaisilla jos kellä on kokemusta muuttamisesta paremman elämän toivossa ulkomaille.
Tosin se muutto on ollut lähes aina työperäistä.
1800-luvun ja toisen maailmansodan lopun välisenä aikana maastamuuttajia oli lähes puoli miljoonaa ja sen jälkeisenä aikana lähes miljoona.
1800-1900-lukujen vaihteessa mentiin enimmäkseen Amerikkaan ja
1960-70-lukujen vaihteen huippuvuosina pelkästään Ruotsiin lähtijöitä oli n.40.000 vuodessa.
Suomi on siten kokenut asukaslukuihin suhteutettuna lähes Syyriaan verrattavissa olevan maastamuuton.Lueskelin ketjun läpi, ja jonkinlaiseksi johtoajatukseksi nousi enemmänkin terän ja sahan kunto kuin koneen koko.
Omakin kokemus nykyraivureista on, että kunnossa olevalla terällä mennään kaksi tuntia tankillisella, edellyttäen tietysti, ettei poistettava puusto ole normaalia järeämpää.
Ammattikseen raivaava joutuu sovittamaan työkalujensa koon työmaiden vaatimusten mukaisiksi.Laskin ihan mielenkiinnosta nykyisillä yksikköhinnoilla useampiakin esimerkkejä eri puulajeilla tukkiprosentin vaikutuksesta pystykauppaleimikosta saatavaan kokonaishintaan.
Nyrkkisäännöksi muodostui, että yksi prosentti tukkiosuudessa vaikuttaa kokonaishintaan myös keskimäärin yhden prosentin verran.Erittäin kovilla panoksilla Pyhäjon voimalapäätöksessäkin pelataan. Venäjä painostaa Fortumia viidellä miljardilla eurolla hankkimiensa voimaloiden kansallistamisella.
Ville Niinistö puolestaan tuhosi Vihreiden hallituspaikan suomettusmishölötyksellään väärässä paikassa.
Saksa, Venäjä ja USA ovat aina olleet Suomelle hyvin haasteellisia kumppaneita.
Sonera menetti saksalaisille neljä miljardia euroa, Stora Enso USA:han vähän enemmän, ja Fortumin uhkana on viiden miljardin menetys Venäjälle.
Aika vahvahan Suomen kansantalous on kieltämättä ollut, että se on moisen kuppauksen kestänyt, mutta nyt on alkanut laarin pohja jo paistamaan pahemman kerran.Tukkien katkonta saattaa vaikuttaa puunmyyjän saamaan euromäärään enemmän kuin puutavaralajien yksikköhinnat.
Koivulla tämä korostuu eniten, mutta myös männyllä tulos voi heittää huomattavasti, etenkin jos välitukeissa on suurempia kuivia oksia tai rungoissa on muita vikoja.
Kuusella tulos on jonkin verran tasaisempaa, mutta mitä pidempiä tukkeja katkotaan ja samalla vaaditaan suurempaa latvaläpimittaa, alkaa eroa kyllä syntyä.
Tukien katkonnasta ja valvonnasta on kyllä aina puhuttu, mutta se ei edelleenkään ole kaikille puunmyyjille kovinkaan hyvin sisäistynyt asia.On myönteinen asia, että suomalaisen rakennusyhtiö SRV:n mukaantulo varmisti Pyhäjoen ydinvoimalan rakennustöiden jatkumisen.
Venäjän taloukriisistä johtuen venäläisen osapuolen rahoituksessa on tosin jouduttu melkoisiin erikoisjärjestelyihin.
Ensimmäinen, vajaan miljrdin euron aloitusraha on otettu suoraan venäläisestä eläkekassata.
Talouskriisin jatkuessa rahoitusriski kasvaa, johon suomalainen osapuoli joutuu myös varautumaan.Ammattiraivoojalle sanoisin, että toimitusvarmuus ei ole huonojen tai olemattomien metsäteiden takia venäläisen kuusisahatavaran vahvimpia puolia.
Ostaamyylle sanoisin, että Suomen rakennusteollisuus ja moni muu ala eivät enää pyörisi ilman maahanmuuttajia, joita on meillä töissä jo 110.000 henkeä.
Jos kulkee vaikkapa Helsingin Itäkeskuksen läpi, huomaa miten paljon myös palvelusektori on maahanmuuttajien varassa.
Aivan sama koskee nykyisin myös metsänhoitoa.
