Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Silloin kun yksityinen raha ei liiku, ei valtiokaan saa siitä osaansa.
Valtio velkaantuu, koska sen kulut juoksevat joka tapauksessa. Yleensä tällaisessa tilanteessa valtion kulut vain entisestään kasvavat.
Me olemme täällä Suomessa menettäneet Nokian ja monen muun suuren yrityksen liikevaihdot.
Tästä syystä meille syntyi 7-8 miljardin euron kestävyysvaje.
Valtion kuluja voidaan toki pienentää, mutta se ei yksin riitä.
Maa on pakko teollistaa ja investoida ja sitä kautta työllistää uudelleen, ja se taas vaatii nyt uusia ratkaisuja.
Jos mitään ei tehdä, taannumme Venäjän kaltaiseksi ulkoilmamuseoksi.Rahan liikkumattomuudestahan ne meidän talousongelmat juuri syntyvät.
Suomi on menettänyt erittäin paljon investointeja ja työpaikkoja juuri sen takia, että maamme on muuttunut näivettyväksi mummolaksi.
En minäkään kannata mitään hallitsematonta ja täysin avosylistä maahanmuuttoa, mutta uusia ihmisiä me kyllä tänne tarvitsemme, jos aiomme taloutemme oikeasti pelastaa.Suomi on kouluttanut itsensä akateemiseksi työttömäksi.
Jos aiomme teollistaa Suomen uudelleen ja nostaa nykyisestä suosta, tarvitsemme siihen kokonaisen työntekijäsukopolven, mitä meillä ei omasta takaa tällä hetkellä ole.
Useilla teollisuudenaloilla uudet työntekijät valitaan nykyisin maahanmuuttajien joukosta, koska sopivia suomalaisia ei yksinkertaisesti ole tarjolla.Minä en ajattele näitä asioita poliittiselta, vaan täysin taloudelliselta kannalta.
Siinä mielessä en tasan tarkkaan ole mielipiteitäni vaihtanut.
Suomen väestöllinen näivettyminen on talotemme ylivoimaisesti vakavin uhka.
Jos vertaamme eri maita, kiistaton tosiasia on, että maahanmuuttajia eniten vastaanottaneet maat ovat pärjänneet taloudellisesti parhaiten. USA, Saksa ja Ruotsi ovat tästä tutuimpia esimerkkejä.
Ruotsin suurin ongelma on tällä hetkellä ylikuumeneminen, kun meillä koetetaan samaan taistella alijäähtymistä vastaan.Kyllähän Suorittavalla on tämän vuorotyön suhteen aivan oikeansuuntaisia näkemyksiä.
Teollisuudessa, missä vuorotyö on vielä helpompaa järjestää kuin puunkorjuussa, ei toinen vuoro suinkaan kaksinkertaista, vaan n.1,5 kertaistaa tuloksen, eikä alasta riippuen aina sitäkään.
Katkeamaton prosessiteollisuus on tietysti taas oma lukunsa.
Nämä ovat sellaisia faktoja joista on aivan turha täällä väitellä.
On selvää, että vuorotyötäkin tarvitaan, mutta sitä ei aina tehdä niinkään taloudellisessa mielessä, vaan siksi, että pystytäisiin säilyttämään yhteistyö- ja asiakassuhteet myös jatkossa.Leevi kiteytti asiat hyvin. Kyllä meillä Suomessa tulijoille tilaa riittää, eikä tulijat pelkkiä kustannuksia aiheuta, päin vastoin virkistävät talouselämää. Ne maat jotka perinteisesti ovat ottaneet eniten vastaan maahanmuuttajia, ovat myös menestyneet taloudellisesti parhaiten.
Helsingin Sanomat kertoo, kuinka Suomen maaseudulta on 15 vuoden aikana muuttamassa pois jopa satojatuhansia ihmisiä.
Helsingin Sanomat pyysi 20 suurimmalta kaupungilta väestöennusteen vuodelle 2030. Ne laskevat kasvavansa 15 vuodessa yhteensä yli 400 000 asukkaalla. Se on pääosin pois muusta Suomesta, vaikka osa luvusta selittyy maahanmuutolla ja syntyvyydellä.
Muuttoliikkeiden tutkija Timo Aro arvioi, että kaupungistuminen on vääjäämätöntä. Hänen mukaansa arvio maaseudulta lähtevien määrästä olisi vieläkin suurempi, jos kyselyyn olisi otettu mukaan suurten kaupunkien ympäryskuntien kasvuennusteet.
– Muuttoliike on lisäksi valikoivaa, koska lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita.
Tultuani taas kerran vapaaehtoistyöstä kotiin puolen yön jälkeen, silmäilin tätäkin palstaa.
Äkkiä katsoen Ranen mielipide vastasi eniten omaani.
Mummoni opetti aikoinaan, ettei kannata uhrata voimia siihen, miten asioiden pitäisi olla, vaan siihen miten olemassa olevat asiat hoidetaan parhaiten.
Mummo oli viisas ihminen.
Meille Suomeen tulee nyt kymmeniä-, jopa satoja tuhansia uusia ihmisiä, ja sen asian kanssa on vain elettävä.
Minä ainakin aion ottaa siitä kaiken saatavissa olevan hyödyn itselleni aivan samoin kuin metsätaloudessakin.Niin kuin jo sanoin, ei siellä lehtikuidun kanssa tarvitse jatkossa enää pähkäillä.
Eiköhän ne samaan energiapuu kasaan mahdu.Suomessa on tällä hetkellä töissä 110.000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joten lisääkin heitä varmasti palkataan, sillä kohta on työnantajilla reilusti mistä valita.
Kyllähän siinä niin käy, että ainakin ne suomalaiset, jotka ovat pyrkineet työtä tähän asti eri tavoilla välttelemään, saavat jatkossa olla ihan rauhassa.
Tyhjien asuntojen omistajille tilanne tulee olemaan edullinen.Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottiin Stora Enson 150 miljoonan euron investoinneista Varkauden tehtaisiin.
Hienopaperin teko loppuu, vaihtuen aaltopahvin raaka-aineen eli lainerin tekoon.
Uudistusten jälkeen ei siellä suunnalla tarvitse miettiä mihin pinoon haavat pitää laittaa, koska tehtaat käyttävät jatkossa vain havukuitua, ja saha ja lvl-levytehdas kuusi- ja mäntytukkia.