Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Katselin tänään ajellessani valtatie E75:n, eli 4-tien laitoja ja meluvalleja.
Ne paikat missä oli kesällä kuukkineet lupiinit, olivat melko siistin näköisiä, mutta muut alueet olivat kaiken mahdollisen, lähes ihmisen korkuisen pystyyn kuivaneen rojuheinän peitossa.
Kaikkein järkyttävimpiä olivat korkeat kasvustot, joista lenteli tuuleen valkoista villaa.
Sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä, mutta aivan tällaista en pysty mitenkään ymmärtämään.
Venäjän ei tarvitsekaan hyökätä tänne, sillä tällä menolla kyllä Suomi itse muuttuu takaisin Venäjäksi.Niin kuin pääministerikin tänään totesi, kaikki kansalaiset eivät vieläkään ole tajunneet tilanteen vakavuutta.
Jos menoja on joka vuosi yli 10% enemmän kuin tuloja, edessä on lopulta konkurssi, oli sitten kysymyksesä valtio tai joku pienempi puulaaki.
Meille on jopa hoettu, etteivät kunnat ja valtio voi tehdä konkurssia, mutta kyllä ne voivat.
Tänään muuten kerrottiin, että valtion palkat ovat nousseet kaikkein eniten…
Ihmiset eivät halua tunnustaa epämiellyttäviä asioita, vaan koetetaan elää päivästä toiseen niin kuin ennenkin.
Jos olen oikein tulkinnut, Jessenkin työpaikalla on töiden vähennettyä tehty uudelleenjärjestelyjä .
Tosin Harjavallassahan sekin tulkitaan pelkästään myönteiseksi asiaksi.Kaipaisin tuohon Jessen lyhyehköön kommenttiin hienan perusteluja.
Työttömyys maksaa tällä hetkellä yli viisi miljardia euroa vuodessa, eli suunnilleen sen summan mitä valtio ottaa nyt uutta velkaa.
Virallinen ilmoitettu työttömien määrä on nyt 380.000, mutta todellinen luku tätä suurempi, ehkä n.450.000.
Mikä pahinta, työttömiä on nyt liki 40.000 enemmän kuin vuosi sitten.
Olisiko Jessellä rakentavia ehdotuksia tehdä tälle ongelmalle jotakin?
Olen jonkin verran puhunut puurakentamisen puolesta, mutta siinäkin on nyt se tilanne, että naapurimaamme ovat ottaneet meiltä nekin markkinat.
Esim. puuelementit tuodaan meille yhä suuremmalta osin ulkoa. Ajatus tuntui vielä muutamia vuosia sitten lähes mahdottomalta, mutta näin se vain nyt on.
Mitä suurimpiin suomalaisiin rakennusyhtiöihin tulee, monilla niistä on enää kourallinen omia suomalaisia työntekijöitä ja toimihenkilöitä.
Lähes kaikki on ulkoistettu alihankkijoille, jotka eivät välttämättä toimi Suomessa tai työllistä suomalaisia.
Jessen parhaiten tuntemalla LVI-alalla on tapahtunut aivan samansuuntaista kehitystä.Rakentamisen pysähdyttyä 90-luvun laman aikana, torninosturit hävisivät kaupunkien maisemasta lähes kokonaan.
Nykyisen laman aikana näin ei ole käynyt, rakentaminen kyllä jatkuu, mutta ei enää kovin paljoa suomalaisten yritysten toimesta.
Jos katsoo vaikkapa vain yhden ainoan virolaisen yrityksen referenssiluetteloa, menee moni aika hiljaiseksi.
Niin monta tuttua suomalaisrakennusta sieltä löytyy:Suomalaistenkin rakennusliikkeitten työmailta joutuu jo etsimällä etsimään suomalaisia.
Metsäpalveluyritykset, joita on Suomessa n. 500, alkavat olla samassa tilanteessa.
Olemme aivan pakkotilanteessa saada suomalaisen työn kustannukset välittömästi alas.
Muuten taloutemme romahtaa täysin.Minä en kyllä tarkoittanut noilla pitkillä ajoilla niinkään puukaupan osaamista vaan kokemusta, kuinka puun kysyntä ja hinnat vaihtelevat aikojen myötä.
Muutokset ovat jatkuvia, eikä tämän päivän tieto ole välttämättä voimassa kovinkaan kauan.
Kukaan meistä ei varmuudella tiedä, mitä puita ja millä hinnalla parhaiten ostetaan vaikkapa 10 vuoden kuluttua, – vai tietääkö joku?
Kun pitää puuvarantonsa mahdollisimman monipuolisena, todennäköisyys jäädä tyhjän päälle pienenee olennaisesti.Suurin osa suomalaisista saa noin 2500 euron kuukausipalkkaa ja Suomen palkkojen keskiarvo on 3 538 euroa. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen palkkatilastoista vuodelta 2014.
Palkkatilastojen kärjessä komeilevat seuraavat ammatit:1) Rahoitus- ja vakuutuspalveluiden johtajat
Tähän luokkaan kuuluvat pankinjohtajat, luottolaitosten johtajat ja vakuutusyhtiöiden johtajat. Heidän keskipalkkansa on 8091 euroa. Ammatin alin kymmenes tienasi 4 313 euroa ja ylin kymmenes 12 149 euroa.2) Työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen johtajat
Toiseksi vertailussa tulivat erilaisten työelämän etujärjestöjen johtoasemassa olevat henkilöt. Palkka keskimäärin 8 011 euroa, alimmillaan 4 529 ja korkeimmillaan 11 989 euroa.3) Politiikka- ja suunnittelujohtajat
Tähän luokkaan kuuluvat johtajat suunnittelevat ja koordinoivat ja johtavat yritysten ja järjestöjen toimintaa. Erilaiset suunnittelu- ja ohjelmajohtajat kuuluvat tähän ryhmään. Luokan keskipalkka on 8 009 euroa, alimmillaan 5 040 euroa ja korkeimmillaan 11 478 euroa.4) Ylilääkärit
Ylilääkärit johtavat ja vastaavat sairaalan, terveyskeskuksen tai lääketieteellisen erikoisalansa toiminnasta. Ylilääkärien keskiansiot olivat 7 969 euroa. Alimmillaan 5 919 euroa ja korkeimmillaan 10 403 euroa.Olisi todellakin hyvä, jos valtakuntaan saataisiin selkeät maksutaulukot ei-osakkaiden tienkäytöstä.
Monestihan tahtoo käydä niin, etteivät naapurit tarvitse tietä siinä vaiheessa kun joku sitä mailleen suunnittelee.
Sitten kun tie on rakennettu, tarvitsijoita putkahtelee vähän joka suunnalta.
Selkeä motti x km -taksa, ja maksu kolminkertaisena jos tietä on käytetty luvatta.
En ole koskaan vielä kieltänyt omien metsäteitteni käyttöä, jos joku on sitä kysynyt.
Olen ilmoittanut vain hinnan ja muut ehdot.
Yleensä on sopimus syntynyt, mutta ei aina.
Kun hinta on riittävä, se karsii seikkailijat, mutta tositarpeessa oleva kyllä maksavat.
Se jos mikä on oikeudenmukaista.
Olen tämän kesän aikana ajattanut kolmatta kilometria lanaussoraa pelkästään metsäteille.
Ei sitä kenellekään lahjaksi ole tarkoitettu.
