Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Jessen jutuista kyllä huomaa, ettei hän ole käynyt puukauppaa kuin parikymmentä vuotta.
Me jotka olemme tehneet kauppaa kauemmin, – jotkut palstalaiset jopa 60 vuotta, eivät puun hintavaihteluista hypi seinille.
Minäkin, joka on tehnyt kauppaa vain 40 vuotta, olen ehtinyt nähdä aika monta hinta- ja laatumuutosta.
Joskus on ollut koivutukki kalleinta, sitten mänty, välillä kuusi.
Muistan senkin ajan kun haapatukilla oli ihan hyvä hinta.
Joskus on hyvät kuusitukit menneet sellutehtaille, joskus mäntytukit ja kovutkin. Muistan senkin kun polttopuu oli niin arvossaan, että palstoista tapeltiin, sitten halpa öljy synnytti nimikkeen arvoton roskapuu. Nyt on taas energiapuu ja kannotkin arvossaan.
Ei tässä ole mitään syytä mihinkään paniikkiin.
Kokemus auttaa ennakoimaan ja selviämään huonojen aikojen yli.
Kun hoitaa metsänsä hyvin ja kasvattaa kullekin maapohjalle sopivia puita, pärjää kaikkina aikoina.Kukaan ei voi taata nykyisen sellubuuminkaan jatkuvuutta.
Historia on elävästi osoittanut, kuinka vaihtelut siinäkin voivat olla suuria.
Toivottavasti ei käy niin, että juuri kun mm. Äänekosken investointi valmistuu, sellun hinta ja kysyntä putoaa.
Talvivaara osaltaan osoitti, miten suuresti nikkelinkin hinta ja kysyntä maailmmalla vaihtelee.En oikein tiedä onko tuo Jessen hintanäkemyksen virhe aivan tahatonta vaiko tahallista.
Tosiasia kuitenkin on, että kuitupuun hintaa on vienyt alas sen jo jonkin aikaa jatkunut ylitarjonta.
Tukkimarkkinat ovat olleet paremmin tasapainossa ja hinnat ovat sen takia pysyneet verraten hyvinä, etenkin kun otetaan huomioon raaka-aineiden yleinen hinnan lasku.
Pelkästään Välimeren yli tullaan nyt jo yli miljoonan turvapaikanhakijan vuosivauhdilla, ja Syyrian ym. maiden pakolaisvirta kaksinkertaistaa tämän yhteismäärän.
Ei ole nähtävissä, että kaikki nämä ihmiset palaisivat takaisin kotimaihinsa, joten Eurooppaan on rakennettava tulevien vuosien aikana uusia asuntoja miljoonille ihmisille.
Kun samaan aikaan puurakentaminen yleistyy koko maailmassa, tukkipuun kysyntä tulee kyllä jatkumaan.
Hintatasosta on vaikeampi sanoa, mutta jos jo pitkään jatkunut 17 vuoden hintasykli jatkuu, niin seuraava hintahuippu osuu vuodelle 2024. Tämä tosin edellyttää sitä, ettei kovin laajaa sotaa syty Euroopassa tai muualla.Nato on Pohjois-Atlantin puolustusliitto, joten Brittiläiseen kansanyhteisöön kuuluvat muualla sijaitsevat alueet kuten Falklandin saaret eivät automaattisesti kuulu Naton sotilaallisen avun piiriin.
Nato tekee tällaisten alueiden avun suhteen tarvittaessa erillispäätöksen, jos sitä pyydetään.
Myös muilla Nato-mailla, kuten esim. Ranskalla ja Hollannilla on samankaltaisia ns. merentakaisia alueita.Metsäherrahan sen puun hinnan määrittelee ja sen mitä laatua kulloinkin tarvitaan.
Se, palveleeko puun myyjä aina vain yhtä herraa, on taas jokaisen oma asia, sillä eri herrojen tarpeet ja hinnat saattavat vaihdella paljonkin.
Puun myyjä ratkaisee sen, mille herralle kulloinkin puunsa myy.
Se jos mikä on sitä joustoa aidoimmillaan.Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan tuleva vieraslajien hävittämisvelvoite tulee koskemaan vain niitä tapauksia, missä olisi välitöntä vaaraa ihmisten terveydelle eli käytännössä lähinnä jättiputkea asuinalueiden läheisyydessä.
Koska valtiolla ei ole rahaa omistamiensa maiden hoitoon, muitakaan maanomistajia ei voida silloin mihinkään laajaan hävitystyöhön velvoittaa.
Vieraslajin hävitys kun voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja hehtaarilta.
Valtion rahapula johti tässä tapauksessa aivan järkevään ratkaisuun.Karille ajanut yhteiskuntasopimus osoitti ay-liikkeen erilaiset linjat.
SAK:n puheenjohtajalla Lauri Lylyllä on palkansaajien keskusjärjestöjohtajista selvästi heikoin asema.
SAK:ssa kun varsinaista valtaa käyttävät keskusjärjestön hallituksessa istuvat liittojohtajat.
AKT on perinteisesti jyrkkä liitto.
Painavin asema SAK:n sisällä on kuitenkin suurimmalla vientialan liitolla Metallilla.
SAK valitsee itselleen uuden puheenjohtajan Lylyn jäädessä eläkkeelle.
SAK:n sisällä saattaakin tapahtua tiettyä radikalisoitumista.STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti miten hänen järjestönsä tekee yhteistyötä kaikkien hallitusten kanssa.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder puolestaan ennusti jo nykyisenlaisen kolmikannan loppua.
