Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Pahaa pelkään, että juuri noin käy.
Ministeriön tiedotteissa on puhuttu vain yksityisiltä pihoilta karanneista vieraslajeista, mutta ei mitään esim. Tielaitoksesta, joka lupiinia alkoi kylvämään 90-luvulla tienlaitoihin.
Sanon aivan suoraan, että tällaisissa asioissa on kaikkien maanomistajien oltava täysin tasa-arvoisia, tai muuten säädöksillä ei ole edes sen paperin arvoa mille ne on kirjoitettu.Ympäristöministeriössä on valmisteltu maanomistajille velvoitetta hävittää Suomesta vieraslajit.
Kait siellä laiminlyönnistä jotkut sanktiokin ovat odottamassa.
Meikäläinen joutuu sitten myrkyttämään pihastaan kukkakedon, koska sen päälajina oleva päivänkakkara on Suomessa vieraslaji.
Pensasmustiikka on myös vieraslaji, mutta myrkyttämällähän siitäkin eroon pääsee.
Jessellehän se on vielä kovempi urakka hybridihaapojen hävittämisen kanssa!
Olisikohan kuitenkin järkevämpää hävittää Suomesta nykymuotoinen ympäristöministeriö?Oliko oltava jotain tiettyä puulajia, vai riittikö, että mitat täyttyy?
Truckmasters OX -kevytkuorma-autot saapuvat Suomen markkinoille. Ajoneuvo perustuu Suomen myydyimpään avolava-autoon Toyota Hiluxiin. Nelivetoisessa Truckmastersissa on kolmilitrainen dieselmoottori, neliveto ja automaattivaihteisto.
Kevytkuorma-autoissa ei ole autoveroa, joten hintaa on saatu painettua alemmaksi. Autossa myös yli 80 prosenttia edullisempi dieselvero, jos sitä vertaa vastaaviin henkilömallisiin pick-upeihin.
Alv:n voi vähentää täysimääräisesti koko kauppasummasta, eikä autosta tarvitse maksaa lainkaan autoetua.
Hiluxiin on tehty muutoksia, joilla Truckmasterista on saatu Hiluxia järeämpi. Se mahdollistaa isomman kantavuuden ja vetokyvyn. Kantavuutta on yli 900 kiloa enemmän kuin perinteisissä pick-upeissa.
Auton kasvanut kantavuus mahdollistaa sen, että se voidaan varustella esimerkiksi auraus- ja hiekoituskalustolla ilman, että lain sallima kantavuus ylittyy. Auton luonnehditaankin sopiva ammattilaisten tarpeisiin.
Auto on rekisteröity viidelle.
Jesselle:
Se on aivan vastaavaa kuin kuusen- tai jonkun muun puulajin taimikko lähtee kasvuun ilman heinäämisiä ja sen suurempia raivaamisia.
Lähes jokaisella meistä on niitäkin alueita olemassa.
Se on aina niin maapohjasta ja muista olosuhteista kiinni.Taistelee sitten mitä tahansa vastaan, niin rehellinen on syytä olla.
Eihän näitä asioita kannata täällä vedätellä, sillä kuitenkin aina joku huomaa bluffin.
Johan se hymyilyttää totisintakin, kun Jesse ei laske aitojen hoitoa kuluksi, mutta kuusien heinäämisen laskee, ja tämä oli vain yksi pieni esimerkki.
Muistan erään kouluttajan sanoneen, että jos mikään selitys ei tunnu auttavan, aina voi kokeilla totuutta.Ei minulla ole haavankasvatusta vastaan mitään, mutta en oikein hyväksy sitä, että Jesse vedättelee asioita joskus vastoin parempaa tietoaan.
Pitää olla rehellinen ja pitäytyä tosiasioissa.
Tällä palstalla on useita paljon tietäviä ja kokeneita metsäalan ihmisiä.
Viisaus lähtee tosiasioiden tunnustamisesta, – ei toisten aliarvioinnista!Parasta taloudellista tulosta olen saanut visakoivuilla, tyvikoivuilla ja joulukuusilla.
Muutamat järeämmät omenapuun rungot ovat menneet paikalliselle puusepälle.Ostopalsta oli, mutta sen historia on hyvin tiedossa. Oli ollut aikoinaan viljelyssä ja jäänyt peltoheitoksi. Haavikko oli sen jälkeen kasvanut sopivaan halkokokoon ja lyöty kokonaan nurin. Siinä vaiheessa lahoa ei ollut. Alue kasvoi sitten uudelleen juuri- ja kantovesaa. Kun aluetta raivaamalla harvennettiin toisen kerran, huomattiin kaikkien runkojen olevan lahoja. En osaa sanoa, onko sillä merkitystä, että alue oli ollut aikoinaan viljelyssä.
Puhtaassa metsämaapohjassa kasvaneesta toisen polven haavikosta minulla ei ole kokemuksia.Nuo Jessen kuusipuheet ovat jo jonkinlainen pakkomielle.
Onhan haavan vaihtoehdoksi sentään muitakin puulajeja olemassa.
Haavassa on se paha puoli, ettei sen jälkeen puulajin vaihto onnistu kuin Jessen kammoaman glyfosaatin avulla.
Siitäkin on kokemusta, kun toisen polven haavikko olikin läpilahoa ja puulaji oli pakko vaihtaa.