Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Kiinteistön omistajille kaavaillaan velvollisuutta hävittää kiinteistöllään esiintyvät vieraslajit.
Kustannukset voivat olla jopa tuhansia euroja.
Vaihtoehtoisesti omistajan pitää pyrkiä rajoittamaan lajin leviämistä.
Asiaa koskeva maa- ja metsätalousministeriön lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle.
Kansallisen vieraslajilain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2016 alussa.– Miten tämän lain valvonta aiotaan järjestää?
– Kuka määrittelee poistettavat vieraslajit?
– Selviääkö sakoilla vai tuleeko linnareissu?
– Jos vieraslaji on tullut naapurin puolelta, voiko vaatia korvausta?
– Tuleeko käyttöön nimetön ilmiantojärjestelmä?
– Onko valtio ja kunnat yhdenvertaisia yksityisten kanssa?Nykyisellä hallituksella on ainutlaatuinen tilaisuus ja velvollisuus laittaa tämänkaltaiset asiat takaisin järkevälle tolalle.
Maltalla ammutaan edelleen haukkoja ja Italiassa ja muissa Välimeren maissa pyydetään kottaraisia ja ja rastaita ja syödään ne hyvällä halulla, mutta Suomi kuristaa itsensä hengiltä ottamalla kaikki mahdolliset EU-määräykset vakavasti.
Loputuloksena on vain lisääntyvä kurjistuminen tuotannon siirtyessä yhä enemmän Suomesta pois.Valtion poikkeusluvat valkoposkihanhien tappamiseen ovat äärimmäisen vaikeita saada. Arktinen hanhilaji on rauhoitettu luonnonsuojelulailla, eikä sitä saa metsästää lainkaan.
Sinä aikana kun valkoposkihanhia on ollut enemmän Suomessa, ampumislupaa ei ole koskaan myönnetty.Laji on runsastunut voimakkaasti Suomessa etenkin 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Valkoposkihanhi on EU:n erityisesti suojelema laji, eikä mikään EU-jäsenmaa voi säätää lajia riistalinnuksi. Suomessa runsastuneen valkoposkihanhen tappaminen on luonnonsuojelurikos, josta rangaistaan sakolla. Lisäksi tekijä joutuu korvaamaan hanhen arvon valtiolle. Myös tekoväline, kuten haulikko tai kivääri otetaan valtion haltuun.
Jos hävityslupaa anoo, todistustaakka lankeaa aina hakijan harteille. Linnun hävityslupaa haluavan tulee kyetä todistamaan, että esimerkiksi ulosteiden väitetyt terveysvaarat ovat nimenomaan lintujen aiheuttamia.
Merkkejä tulevasta säästä on etsitty – luonnollisesti – luonnosta: jos pihlajassa oli syksyllä paljon marjoja, oli edessä ankara talvi, ja jos uudenvuoden yönä saattoi ihailla tähtitaivasta, tuleva kesä tuotti hyvin marjoja. Nykypäivän ”sääprofeetat” ennustavat säätä esimerkiksi ahvenen selkäevästä tai kissan käyttäytymisestä.
Nykyisin virallisesta sään ennustamisesta huolehtivat meteorologit tietokoneiden ja erilaisten matemaattisten mallien avustuksella, mutta sääprofeettojenkin näkemykset saavat palstatilaa mediassa.
Sääprofeettojen tälle kesälle antamat ennusteet eroavat toisistaan varsin paljon.
Esimerkiksi Marttilan sääprofeetta Arto Ali-Eskola ennusti toukokuussa, että kesällä ei juuri helteistä päästä nauttimaan – mutta myös sateiden piti Ali-Eskolan mukaan jäädä vähiin.
Porilainen Pentti Sjöblom arveli puolestaan kesäkuussa, että heinäkuun puolivälissä olisi lämmintä mutta myös sateista. Pohjan Hessu eli säämies Heikki Malmström ennusti Uudellemaalle heinäkuuksi runsaasti hellepäiviä.
Mäntyharjulainen ”ahvenprofessori” Matti Paasonen uskoi heinäkuun alussa, että edessä olisi kesäistä säätä ja hellerajakin rikkoutuisi muutamana päivänä.
Ylen meteorologi Matti Huutonen ei pane pahakseen sitä, että sääprofeetat ennustuksineen saavat julkisuutta.
– He seuraavat paikallista säätä varmasti tarkasti ja heillä on arvokasta tilastotietoa pitkältä ajalta, Huutonen muistuttaa.
Siinä missä kansan sääprofeettojen ennustukset ulottuvat useiden kuukausien päähän, meteorologit ennustavat säätä korkeintaan päivien päähän. Ilmatieteen laitos kertoo, että esimerkiksi säätyypin voi ennustaa 6–10 päiväksi ja lämpötilan 4–7 vuorokaudeksi.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen ilmasto on erittäin vaihtelevaa, minkä vuoksi yli viikkoa pidempien ennusteiden käyttö Suomessa on hankalaa. Tarkkoja päiväkohtaisia ennusteita onkin järkevä tehdä noin viideksi päiväksi eteenpäin.
Yle Uutiset
