Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Kreikan pankkien alamäki alkoi joulukuussa, kun Syriza voitti vaalit. Pankkien markkina-arvosta on viime vuoden huipun jälkeen sulanut lähes 60 prosenttia. Niiden vakavaraisuuspääoma oli maaliskuun loppuun mennessä huvennut 12,7 prosenttiin.
Syrizan valtaannousu käynnisti ennennäkemättömän talletuspaon. Kreikkalaiset nostivat pankkitileiltään joulu-huhtikuussa yhteensä 37,6 miljardia euroa.
Ahkerimmin liikkeellä olivat kotitaloudet, jotka ilmeisesti piilottivat käteisensä patjan alle. Vain pieni osa päätyi ulkomaille.
Osa rahoista hupeni valtion velkoihin, kun hallitus kehotti eläkeyhtiöitä ja julkisia laitoksia tulouttamaan kaiken liikenevän valtiolle.Kansalaiset ovat siirtäneet velkojensa takaisinmaksuja odottaessaan, että uusi hallitus toteuttaa lupauksensa ja helpottaa asuntolainojensa kanssa vaikeuksiin joutuneiden tilannetta.
Ongelmaluottojen määrä nousi maaliskuun lopulla keskimäärin kolmannekseen pankkien lainakannasta ja nousee yhä.Tähän saakka pankit olivat selvinneet Euroopan keskuspankin hätärahoituksen turvin. Viime sunnuntaina EKP ei enää suostunut nostamaan niin sanotun ELA-rahoituksen kattoa 89 miljardista eurosta, vaikka Kreikka sitä pyysi.
Ilman lisärahoitusta Kreikan pankit eivät selviä pitkään. Uhkana on koko rahoitusjärjestelmän kaatuminen – ehkä jo ensi viikolla.Kreikkalaispankit ovat pyörineet vuosia euromaiden luomilla takauksilla.
Pankkien taseita korjattiin vuodenvaihteessa pumppaamalla niihin pääomaa, joka on vielä vakausvaraston rahojakin hypoteettisempaa – käytännössä pelkkää ilmaa.ERVV tunnetaan Kreikan valtion suurimpana velkojana. Se on lainannut Kreikalle kymmeniä miljardeja euroja markkinoilta hankkimaansa rahaa, jonka euromaat ovat yhdessä taanneet 100-prosenttisesti.
Kreikkalaispankkien pääomittamista varten ERVV ei kuitenkaan lähtenyt edes muodon vuoksi hakemaan rahoitusta markkinoilta, vaan se loi ”rahat” itse niin sanottujen rahattomien operaatioiden avulla.Kreikkalaisilla pankeilla, samoin kuin esimerkiksi espanjalaisilla, italialaisilla ja portugalilaisilla, oli taseissaan niin sanottuja verosaatavia, joita niille on kertynyt edellisvuosina tehdyistä tappioista. Idea on täysin sama kuin suomalaisessa verolainsäädännössä: jos yritys tekee jonain vuonna tappiota, se voi vähentää tappiot tulevina vuosinaan mahdollisesti tekemiensä voittojen verotuksessa.
TaloussanomatVäkilukuun suhteutettuna Suomen Kreikka-vastuut ovat todella kovat, jopa hieman Saksaakin kovemmat.
Kreikka tarvitsee taloutensa tasapainottamiseksi lisälainaa ainakin 50 miljardia euroa, josta EU-velkojien osuus olisi 36 miljardia euroa, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tänään.
Amerikkalaisen ekonomistin Adam Posenin mukaan Kreikan taloudellinen tilanne ei ole juuri muuttunut, mutta Kreikan nykyinen hallitus on ottanut kovemman linjan velkojiensa suhteen. He sanovat yksinkertaisesti, että emme voi maksaa kaikkea takaisin, teidän on oltava realistisempia
Pohjoiseurooppalaisten pitäisi vain kirjoittaa sekki ja saada tämä katoamaan. Heidän pitäisi hyväksyä se tosiasia, että Kreikka ei aio maksaa suurinta osaa veloistaan. Heidän täytyy myös hyväksyä se, että nämä velat ovat osaksi heidän vikansa. Pohjois-Euroopan rahoituslaitokset ovat tehneet nämä lainat, ja pohjoiseurooppalaisten pitäisi kärsiä typerien lainojen antamisesta myös.
Mutta niin ei tule käymään. Pohjois-Euroopan, kuten Saksan, Suomen, Itävallan, Alankomaiden ja Ruotsin hallitukset eivät halua pankkiensa häviävän rahaa. He eivät halua kertoa äänestäjilleen, että he antavat rahaa kreikkalaisille.
ISPääministeri Alexis Tsipras on lähettänyt velkojille pyynnön uudesta lainaohjelmasta. Hakemuksen mukaan kyse olisi vuoteen 2017 ulottuvasta 29 miljardin euron ohjelmasta, jolla katetaan erääntyvät lainat. Hakemuksen mukaan ohjelman päättyessä Kreikka on päässyt takaisin kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.
Hakemukseen kuuluu myös nykyisen, tänään puoliltaöin erääntyvän lainaohjelman lyhyt jatko sekä velkajärjestely.
Kun euromaiden osuus Kreikan hätälainaohjelmasta päättyy, ohjelmassa olevat 16 miljardia euroa menevät Kreikalta ohi suun.
Euromaiden valtiovarainministerit käsittelevät Kreikan pyyntöä puhelinkokouksessa kello 20 Suomen aikaa.
Jos jokin asia arvelluttaa, niin laita sitten vain osa tuosta alasta visakoivulle ja loput tavalliselle koivulle. Visat kuitenkin lähimmäksi taloa.
Visan, kuten muidenkaan puulajien tulevaa hintatasoa ei varmuudella meistä tiedä kukaan, mutta ylituotantoonkaan en oikein usko, sillä visakoivun markkina-alueena on koko maailma, mutta kasvatusalat ovat siihen nähden pieniä.
Meillä visakoivu mielletään enemmänkin esineissä käytettäväksi, mutta maailmalla visaviilua käytetään sisustustarkoituksiin julkisissa rakennuksissa, asuintaloissa, toimistoissa, veneissä ja autoissa.
Visat kannattaa todellakin hoitaa hyvin, jotta virheetöntä ja järeää puuainesta syntyisi mahdollisimman paljon.
