Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Riippuu tietysti leimikon koosta ja siitä kuinka monella kuviolla hakkuuta tehdään, paljonko se valvonta tulee maksamaan, teki sen sitten kuka- ja mikä taho hyvänsä.
Hakkuun valvontaa voisi hieman verrata rakennusvalvontaan, sillä sitäkin tehdään hyvin monen tasoisella tavalla.
Yksi käynti työmaalla ei välttämättä lainkaan takaa hyvää lopputulosta.Saksan liittokansleri Angela Merkel oli Suomen vierailun puheenvuoroissaan sitä mieltä, että Georgian sota 2008 oli vedenjakaja ”kylmän sodan jälkeisen ajan” loppumisessa.
Nyt Merkel piti linjakkaana sitä, että EU on Ukrainan kriisissä onnistunut esiintymään yhtenäisenä ja kovana.Saksalaismedian kysymykseen siitä, minkälaista kovuutta Merkel odottaa Suomelta Venäjää kohtaan, Merkel vastasi ”samanlaista kuin kaikilta 26 EU:n jäsenmaalta”.
Minunkaan laskuopilla en ole saanut kuitupuun kasvatusta kannattamaan, mutta mutta hyvän hoidon ja tehokkaiden harvennusten ansiosta nopeasti saatu tukkisato on selkeästi plussan puolella.
Kolmekymppiset tukkikoivikot päätehakkuuseen ja samanikäiset kuusikot tukkiharvennukseen ja viisikymmppisenä päätehakkuuseen.
Näin se metsätalous nykyään menee Jesse!”Minäkin seuraavaksi harkitsen entistäkin tarkemmin onko mieltä.
Ajelet muutaman kerran niin olet jo bensoina hävinnyt satasen. Kun juontokourasta meni letku tilasin koko sarjan ja se maksoi 270 euroa. Tänään hain uuden ketjun ja laipan, 50 euroa. Vähintäänkin puolet jos ei ylikin on jo hävinnyt kuluihin ja työpalkasta ei kannata juuri edes mainita lopun tulon suhteen. Vieraalla teetettynä aivan mahdoton kulu jossa paukkuu koko homma reippaasti pakkaselle.
Laskutaitoinen taitaa lopettaa aika lyhyeen ja antaa nuoren metsän räjähtää tai sitten juuri niin että uittaa sen konetyön iloiksi.”Lähettäjä: jees h-valta
Kirjoittaako tässä aivan varmasti se sama Jesse jonka olemme tällä palstalla oppineet tuntemaan, vaiko ihan joku muu?
Jos oikein muistan, ajelu Pohjois-Satakunnan palstoillekaan ei aikaisemmin ollut kulu ollenkaan.Suomen tulee tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa, mutta ensisijaisesti yhteistyötä tulisi tehdä länsimaiden, Euroopan unionin ja Naton kanssa, kirjoittavat tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista ja professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta Svenska Dagbladetissa.
– Aina voidaan toivoa parasta, mutta silti täytyy varautua pahimpaan, kaksikko kirjoittaa.
– Venäjä oli jälleen kerran yllättänyt ja usealla eri tavalla. Maa rikkoi kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan kanssa kirjoitettuja sopimuksia. Venäjä valehteli länsimaiden johtajille, uhmasi lännen näkökulmaa siitä, kuka sodan oli aloittanut ja miksi, ja käytti sitä paitsi sotilaallista voimaansa tavalla, jollaista länsimaailma ei ole kokenut pitkään aikaan.Asiantuntijoiden mukaan Venäjästä ei tule oikeusvaltiota lähitulevaisuudessa eikä maan politiikka tule pohjautumaan demokraattisille instituutioille, minkä takia tämänhetkinen tilanne ei ole tilapäinen.
Kaksikko kirjoittaa hybridisodankäynnistä, jonka tarkoituksena on kokeilla, kuinka paljon voidaan vaikuttaa päätöksentekoon eri valtioissa ja kuinka hyvin valmistautuneita eri valtiot ovat suojautumaan hybridisodankäynnin kaltaiselta hyökkäykseltä.
Smithin ja Limnéllin mukaan hybridisodankäynnillä on Venäjällä pitkät juuret, mutta ”kyberhyökkäykset ja disinformaatio sosiaalisissa medioissa sitä vastoin on uusi työkalu Venäjän turvallisuuspoliittisessa työkalulaatikossa”.
ISHuumori on aina oman aikakautensa kuva.
Jos katsoo vaikkapa 80-luvun huumoriohjelmia ja sen jälkeen 90-luvun vastaavia, huomaa selvän eron.
Ne vitsit jotka naurattivat vielä 80-luvun juppiaikana, eivät toimineetkaan enää 90-luvun lama-aikaan.
90-luvulla naurettiinkin 80-luvun elämälle eikä 80-luvun vitseille.
2020-luvulla voidaan toivottavasti jo nauraa makeasti tälle nykyiselle ajalle.
Jos muistelemme tämän palstan juttuja vaikkapa seitemän vuoden takaa, siellä oli hyvin totisia mielipiteitä mitkä ovat nyt lähinnä vitsejä.
