Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuva kasvatus on ollut sallittu metsien hoitomuotona nyt jo 12 vuotta, mutta mistään en tahdo oikein löytää selkeää tietoa siitä, kuinka suuri osa Suomen metsistä on nyt siirretty jatkuvaan kasvatukseen? Ilmeisesti osa jk-metsistä on eri syistä johtuen myös avohakattu ja uudistettu takaisin jaksollisiksi metsiksi. Kuinka paljon näitä tällaisia metsiä mahtaa nyt olla?
50 miljardia taalaa on Yhdysvalloille pikkusumma Grönlannista. Se tekee vain 145 taalaa/amerikkalainen.
Suomessa vihreään siirtymään liittyvä pelkkä energiajärjestelmän investointitarve (tuotanto, akut, siirtoyhteydet, P2X) maksaa Sitran arvion mukaan 64–70 miljardia euroa, eli 1150-1250 euroa/suomalainen.
Rane2 tuolla aikaisemmin kirjotti, että on hyvä seurata sellaisiakin medioita, joka eivät vastaa omaa maailmankuvaa. Tuo on aivan totta. Tilasin aikoinaan Petroskoissa toimitettua Neuvosto-Karjalaa sekä Suomessa toimitettua taistolaista Tiedonantajaa. Kyllähän ne jos mitkä silloin opettivat nuorelle miehelle medialukutaitoa!
Minulla on ollut sama suuntaus kuin Fortunalla. Yli 50 vuoden suhde HS:ään tuli päätökseensä. Kolmattakymmentä kertaa on lehteä jo tarjottu sen jälkeen, vaikka tilausta päättäessä kirjoitin toiveen, ettei otettaisi markkinoinnin tiimoilta yhteyttä. Mitään apua ei siitä valitettavasti ollut. Suosittelen vaihtamaan Keskisuomalaiseen ja siitä pohjoisempiin julkaisuihin. Yhteiskunnan toimintojen painopiste on siirtynyt maanpuolustuksen ja monen muunkin toiminnan osalta aikaimpaa enemmän pohjoiseen, josta etelän media luonnolliseti vaikenee.
Polttopuuyrittäjä kertoi lehdessä, että puiden teko rangoista pilkkeeksi maksaisi jo 50 euroa/irtokuutio. Pitääkö tämä paikkansa? Koneet ja niiden huoto ovat toki kalliita, ja polttoaineet ja työkin maksavat osansa. Eli onko nyt niin, että raaka-aine on jo halvempaa kuin sen jalostus? Jos näin on, niin tässähän on päässyt takapihallaan ihan hurjille tuntipalkoille halvempien vehkeidensä kanssa!
Yllättävän vähälle huomiolle täällä palstalla on jäänyt MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän linjaukset maatalouden sekä metsätalouden osalta. Hän on joka yhteydessä korostanut yksikkökooltaan suuremman ja markkinaehtoisemman maa- ja metsätaloustuotannon kehittämistä. Olen jokseenkin varma, että niin myös tulee tapahtumaan. Hän on itse hankkinut markkinakokemuksensa ruokateollisuuden ja -kaupan alalta, ja on vahvasti myös metsäytalousyrittäjä.
Uusien peltojen raivaaminen Suomessa vähentyy maataloustuotteiden markkinoiden muutosten myötä. Jos Ukrainan sota loppuisi, ja maan EU-jäsenyys toteutuisi, siirtyisi maatalouden tuotantoa sinne suuntaan entistäkin enemmän. Toinen hyvin merkittävä tekijä on Etelä-Amerikan maiden ja EU:n välisen Mercour -vapaakauppasopimuksen toteutuminen. Italian aivan viime metreillä vääntämä 48 miljardin euron lisätuki maataloudelle tuskin tulee Suomen maataloutta auttamaan millään muotoa. Maksuosuutemme EU:lle sen sijaan tulee vain kasvamaan. Peltojen tarpeen väheneminen näkyy jo nyt siinä, ettei vuokrapelloille olekaan enää samanlaista kysyntää kuin aikaisemmin.
