Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Pahkanaaman sisälukutaito näytti rajoittuneen vain yhteen lauseeseen…
Voin kertoa sinulle UM, että kohdalle osuva kova myrsky kohtelee eri tavoin hoidettuja metsiä aika tasapuolisesti.
Kaikki menee silloin nurin mikä myrskyn reitille osuu.
Jos taas puhutaan tavallisemmista tuulenkaatoja aiheuttavista kovista tuulista, silloin tasakokoiset, ajallaan hoidetut ja harvennetut hyväkuntoiset metsät kestävät niitä parhaiten.
Jos taas metsästä on poistettu suurimpia puita, jäljelle jäänyt pienempi puusto on erityisen altista tuulituhoille.
Tämän voin sanoa sinulle omasta kokemuksestani usean vuosikymmenen ajalta.
Olen huomannut kirjoituksissasi tiettyjä ennakkokäsityksiä, joihin varmasti haluat vilpittömästi uskoa, mutta todellisuus metsässä ei vain valitettavasti toimi ajattelemallasi tavalla.
Mielipiteesi ovat hyvin lähellä omiani joskus 30-40 vuotta sitten.Niin, onko tämä asia tänä päivänäkin niin kuin torppari edellä kertoi?
Toimivin tapa on hakata aukko suuremmaksi eli vähintään 0,3 – 0,5 hehtaarin kokoiseksi maastosta ja maapohjasta riippuen ja uudistaa sitten muokkaamalla ja istuttamalla.
Metsän keskellä olevaan pieneen, ympäröivien puiden varjostamaan aukkoon ei kannata istuttaa kuin puolivarjopuuta eli kuusta.
Männyt ja koivut eivät saisi riittävästi valoa kuin aivan alueen keskellä, ja joutuvat lopuksi vielä hirvien suihin, sillä pienet aukot vanhan metsän keskellä ovat hirvien ehdottomassa suosiossa.Voidaan varmasti olla yhtä mieltä siitä, että tuo Reiman yhden 0,2 ha pienaukkoesimerkki on keinotekoinen.
Eihän sillä ole mitään tekemistä oikean metsätalouden kanssa.Nämä palstan muutamat uudistusvastaiset hemmot ovat ilmeisesti saaneet maapohjat ilmaiseksi, koska eivät tarvitse niille tuottoakaan.
Ei tunnu maapohjan muutaman kymmenen vuoden mahona olo missään heidän taloudessaan.Kaksikymppisenähän se metsä ensimmäisen kerran alkaa tuloja antamaan, miksi se pitäisi sitä ennen myydä?
Jos kerran pohjoisten metsien uudistaminen on niin kannattamatonta kuin täällä eräät väittävät, ja taas luontaisesti uutta metsää tulee aika hitaasti, niin miksi sitä kannattaisi silloin omistaa lainkaan?
Eikö maapohja kannata myydä heti hakkuun jälkeen ja laittaa sekin raha tuottamaan?On yksi asia mitä en ole koko aikana täällä ymmärtänyt.
Muutamat keskustelijat ovat kovasti tarkkoja laskemaan korkoa uudistamiskustannuksille, mutta sivuuttavat maapohjan tuottovaatimuksen, jos uudistuminen jätetäänkin luonnon huoleksi.
Eikö aika olekaan tässä tapauksessa rahaa?
Voisitteko selvittää miten te tämän oikein laskette.Jos metsä uudistetaan ja hoidetaan normaalisti, on 20 vuoden kuluttua markkinahintaista puuta 150-200 mottia / ha.
Tämän kantohinta on siinä vaiheessa 1000-3000 euroa kasvupaikasta ja puulajista riippuen.
Jos uudistamista ei ole tehty, eikä sitä ole tapahtunut riittävästi itsestään, saatetaan 20 vuoden päästä olla nollatilanteessa, eli markkinakelpoista puuta ei vielä ole.
Uudistettu metsä yleensä tässä vaiheessa ensi- tai energiapuuharvennetaan ja kasvatusta jatketaan kohti tukkisaantoa.
Kun uudistettuun metsään tehdään toinen, tukkiakin tuottava harvennus, vertailualueeseen tehdään ensi / energiapuuharvennus, eli 20 vuoden viive säilyy koko kiertoajan.