Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä tarvittaessa. Aina osa taimista syödään, ja jos on jäljellä sakeampia kohtia, niin niistä harvennetaan. Nyt siirryinkin jo sähköaitaan ja harvempaan istutukseen. Hyväkasvuiset raudukset kun ovat liian kallista rehua valtion karjalle.
Koivikko on harvenettava silloin kun oksat alkavat tavata toisiinsa, eli peliaikaa on korkeintaan yksi vuosi. Jos koivikko on taimikonhoidossa jätetty liian sakeaksi, silloin harvennus joudutaan tekemään hoikempaan puustoon. Tämä nyt lienee kaikille selvää.
Vuonna 1990 istutetut kloonikoivikot, 10 eri kuviota, harvennettiin motolla 2003, eli 13 vuotiaina. Hakkuussa tuli kuitua ja latvapäästä energiapuuta. Silloin käytettiin vielä isoja, 50-100 cm taimia, jotka piti istuttaa kuokalla. Nykyiset putkella istutettavat pikkutaimet ottavat selvästi paremman lähdön, koska kuivuus ei vaivaa niitä ensimmäisenä kasvukesänä, kuten isoilla taimilla saattoi helposti käydä. Ei se vanha sanonta ”metri pituutta ja sentti paksuutta vuodessa” ole mitään liiottelua, vaan tänä päivänä jopa alakantiin hyvillä maapohjilla. Hyvin harvoin valitettavasti vain näkee joka vaiheessa riittävästi, ja ajoissa raivattuja ja harvennettuja koivikoita. Yksikin myöhästynyt toimenpide kun vie pohjan koivikon parhaalta jatkokehitykseltä.
Palataan asiaan, kun saadaan sitä tilastoa hieman pidemmältä ajalta. Heh, tämä muistuttaa jotenkin taas niitä diesel-varavoimala- ja kantojen kuutionti -väittelyjä. Kova into oli silloinkin joillakin väittää, mutta eväät taisivat lopulta tulla syödyksi.
Minkä verran Kahlschlag olet viime vuosikymmenillä koivikoita kasvatellut?
Kyllähän tämän talven jäljiltä ovat energiapuuvarastot sen verran vähissä, että metsänomistajan kannattaa selvittää myös koneellisen energiapuun korjuun vaihtoehto, jos metsissä on rästikohteita tai hoidettujakin ensiharvennuskohteita. Metsänomistajan jos kenen ei kannata olla asenteellinen, vaan aina kylmän viileästi punnita, vertailla ja kilpailluttaa itselleen kulloinkin paras vaihtoehto.
Toteutuneista kaupoista oli kysymys, ja kysynnän lisääntymisestä, joka oli ollut öljylämmitystaloissa jo pitkään heikkoa, kuten itsekin myös totesit. Suorittava porras kiteytti asian oikein, eli jotkut ovat nyt vain käyttäneet markkinoiden mahdollisuutta hyväkseen, ja saaneet halvalla asuinkustannuksiltaan ja asumismukavuudeltaan ihan kelvollisia taloja. En ymmärrä, mikä tässä on nyt niin vaikeata ymmärtää?
-Voikos tuon enää selvemmin sanoa!
Sähköaiheessa pysyäksemme menemmekin suraavaksi Pyhäjärven kaupunkiin. Tämän päivän Keskisuomalainen kertoo, kuinka Koneen säätiön rahoittama Luonnonmetsä -työryhmä ei tullut lainkaan kertoneeksi Pyhärven kaupungille, että se esittääkin Pyhäjäven kansallispuiston perustamista! Tieto tuli kaupungille täydellisenä yllätyksenä. Kun kaupunki puolestaan kertoi, että samalle alueelle on tulossa tuulivoimapuisto, sekä vielä leveä Harjulinjakin, taisi yllätys siirtyäkin Luonnonmetsä -ryhmän puolelle. Sen verran huomasin realismia tulleen kansallispuisto puheisiin, että enää ei sanottu puistoon sijoitettujen rahojen tulevan kymmenkertaisesti takaisin. Nyt vain sanottiin niiden tulevan takaisin…
Jos MJO olet täysin varma tuosta kysynnästä, niin miten todennat sen?