Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Vuonna 1996 laman loppupuoli, ja 2009 finanssikriisi pudottivat melkoisesti hakkuumääriä Suomessa. Kuinka suurta pudotusta veikkaatte tällä kertaa, ja onko se nyt pidempiaikainen?
Kun meilläpäin tiekunta hakee kunnalta yksityistieavustusta, on täytettävä kaavake, missä eritellään tiekunnan vuosimenot ja -tulot, paljonko tiekunnan tilillä on rahaa vuoden ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä, sekä ilmoitettava ne kokouspykälien numerot, joissa on hyväksytty tilit ja päätetty hakea avustusta. Onkohan muualla maassa mahdollisesti vähän vapaamuotoisempi käytäntö..?
Toki 125 megawattia on iso määrä sähköä, mutta vieläkään ei kysymys ole varsinaisesta sähkövarastosta, vaan taajuuden vakauttamisesta. Näitä tarvitaan, kun esim. aurinkopuiston teho laskee auringon mennessä hetkeksi pilveen, tai tuulen voimakkuuden vaihdellessa tuulivoimapuiston kohdalla. Petäjävedelläkin varaudutaan laajentamaan laitos aina 500 megawattiin asti. Näitä joudutaan rakentamaan eri puolille maata vielä lisää sitä mukaa kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa. Fingridin lähivuosien investoinnit sähköinfraan ovat neljän miljardin euron luokkaa.
Motivan taulukosta voi hieman suhteuttaa noita sähkömääriä:
https://www.motiva.fi/ajankohtaista/energiasanasto_ja_-yksikot/teho-_ja_energiayksikot
Kyllähän sitä yhä paremmin ymmärtää, kun Helsingissä asuvat kertovat luopuvansa autoistaan, kun katsoo asukaspysäköintitunnuksen hintoja. Aika paljon se kadun varressa pysäköinti maksaa, eikä tunnus takaa mitenkään sitä, miten kauas joutuu auton milloinkin jättämään. Lönnrotinkadulla vuosihinta näkyy olevan 720 euroa vuodessa. Monin paikoin on vielä tätäkin kalliimpaa, eli 774 euroa/v.
