Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Näinhän se tahtoo mennä, kuten oksapuu totesi. Kun hakattavalla kuviolla tai leimikossa yleensäkin on useita puulajeja, niin aika harvoin käy niin, että kaikista lajeista saisi parhaan hinnan ja/tai hakkuutuloksen. Tämä on yksi tärkeä syy, etten ole innostunut sekametsistä. Puukauppoja hieroessa ja kilpailuttaessa on aina ihan ensimmäinen kysymykseni ollut, että mitä puulajia te nyt kaikkein eniten tarvitsette? Hakattavat leimikot ovat lähes aina päätyneet sille ostajalle, joka on sillä kertaa eniten ko. leimikon puulajeja tarvinnut.
Oksapuulle: 27 000 taloa on nyt kuitenkin jo vaihdettu ”vihreään lämpöön”.
No, kerropa MaalaisSeppo sitten meille, miten se ko. talojen tarvitsema lisäsähkö tullaan sydäntalvella tuottamaan nykyisen kulutuksen ja datakeskusten, ym. lisäksi? Helpotan sen verran, että pudotan talojen kulutuksen puoleen, eli 7 500 kWh, eli yhteensä 675 megavattiin.
Lisähaaste kiinteistöjen sähköllä lämmityksessä on se, ettei sähkön vuosikulutus kerro suoraan siitä, paljonko sitä tavitaan lämmityskautena ja etenkin sydäntalven kylmimpinä kuukausina. Aika yleistä taitaa olla, että sydäntalven kolmena kuukautena kulutus on samaa luokkaa kuin muina yhdeksänä kuukautena yhteensä. Puun ja öljyn varastointi on halpaa ja helppoa, mutta sähkön varastointi pidemmäksi aikaa suurina tehoina on huomattavasti kalliimpaa ja haasteellisempaa. Esim. nyt pakkasilla valtakunnan sähköverkon nykyiset sähkövarastot riittivät vain 15 minuutiksi kerrallaan.
Nyt on luvassa vielä maaliskuukin ihan vanhanajan talvea. Eipä tainneet jo kesällä tehdyt ennusteet oikein tietää tästä talvesta paljoakaan. Energiapuun menekkin nopea pieneneminenkin naulattiin silloin kirkon oveen!
jupesa kirjoitti täyttä asiaa. Aika paljon asiat muuttuisivat, jos jk-markkinoinniltakin vaadittaisiin samoja sääntöjä kuin kuluttajasuojalainsäädännön piirissä olevilta tuotteilta ja palveluilta.
Suomessa on edelleen yli 90 000 öljylämmitteistä omakotitaloa, joiden lämmitystapa on muutettava vuoteen 2030 mennessä. Jos näin todella tehtäisiin, niin kyllähän siinä jonkinlaisista sähkönkuluksen lisäyksistä silloin puhuttaisiin. 90 000 x vaikkapa 15 000 kWh/v tekisi jo 1350 000 000, eli 1350 megawattia. Millä tämä sähkö tullaan Suomessa lämmityskautena tuottamaan?
Kauppalehden mukaan Fingrid maksoi vuosina 2014-2024 osinkoa omistajilleen liki 1,3 miljardia euroa. Summasta Ilmarisen osuus on ollut 255 miljoonaa euroa. Valtio osti nyt Ilmarisen osakkeet 401,3 miljoonalla eurolla. Näin Ilmarisen saama tuotto Fingridiin tehdystä 129 miljoonan euron investoinnista on ollut 527 miljoonaa euroa. Fotum ja Pohjolan Voima myivät jo aikaisemmin omistuksensa valtiolle kumpikin 200 miljoonan euron voitolla.
Fingrid on vuosien aikana muuttunut velkavetoiseksi. Korollista velkaa oli vuoden 2024 lopussa liki 1,9 miljardia euroa. Omavaraisuus oli välttävä 16 prosenttia ja gearing korkea 310 prosenttia.
Vakuutusyhtiöillä on ollut hyvin vahva rooli, kun yrityksissä on lisätty työturvallisuutta. Ehkä nyt on samaa tapahtumassa myös liikenteen puolella. On aivan ymmärrettävää, ettei vakuutusyhtiöt halua Suomeen yhtään lisää hirvikolareita, vaan suunnan on oltava alaspäin.
Mitähän sinäkään vanha Husovarna tänne kirjoittelisit, jos meitä pottumonttulaisia ei olisikaan olemassa?