Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Onneksi on Metka-tuet!
Minähän vain ihmettelinkin sitä, miksi jotkut näkivät niin paljon vaivaa väittäessään minulle, ettei sähköhankkeet saa veronmaksajien rahoja.
Minua valistettiin täällä ihan vähän aikaa sitten, ettei verovaroja käytetä sähköinfran rakentamiseen, vaan kaiken maksaa sähkönkäyttäjät. Enhän minä tällainen vanha kovapää sitä voinut tietenkään uskoa!
Ydiaseilla voi saada myös huomiota. Eipä sitä rutiköyhän Pohjois-Korean pollon juttusilla olisi monikaan, jopa suurvallan johtaja käynyt, jos ei sitä ydinasesalkkua olisi tullut aikoinaan hommattua.
Tuossa oranssilla alueella näyttäisi olevan, eli onko se silloin 1500.
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/lamposummat-ja-aluejaot
Kaikkein vähiten tätä lyhytnäköisyyttä ja suoranaista sähköuskovaisuutta olisin odottanutta tapaavani juuri täällä Metsälehden keskustelupalstalla, mutta erehdyin pahasti.
Polttopuu-yrittäjille koitti jälleen kiireisemmät ajat, kun puiden kysyntä heräsi keskellä talvea. Nykyihmiset eivät tunnu juuri varastoja pitävän, ja jotkut kai uskoivat, että talvet on jo lakkautettu Suomesta. Uusia pihasaunojakin on tehty runsain mitoin, ja kallis sähkö laittoi saunomaan talvellakin pihan perällä. Siinä sitä puuta kuluukin, kun pakkaskylmää saunaa alkaa hehkutella kylpykuntoon!
Kyllähän se sota loppuu, kun Putinilta loppuvat rahat. Trump sai järjestettyä öljynhinnan laskun, joka lopulta tyhjentää Venäjän sotakassan. Pohjois-Koreakaan ei toimita enää aseita, kun satamat jäätyivät tavallista kovempien pakkasten takia, -ja saattaahan entisetkin toimitukset olla vielä maksamatta. Ainoa ongelma on, ettei Putin vain epätoivoissaan tulisi käyttäneeksi ydinasetta.
Ei Juniori tosiaan vielä pääse. Ikä 58 v, runkoluku 500, 250 M3/ha, tukkia 70%, eli 175 M3/ha. Lannoitettu kerran. Harvennettu kolme kertaa. Harkitsen toista lannoitusta, sillä latvukset ovat hyvässä kunnossa.
On tullut jonkin verran viime vuosikymmenten mittaan puuhasteltua uudistamalla aikoinaan harsittuja todella kitukasvuisia kuusikkoja männiköiksi. On edelleen lähes vaikea uskoa, miten puulajin vaihto männylle sopivalle maapohjalle, jossa kallio on paikoin pinnassa ja maa hyvinkin kivistä, on saanut siitä huolimatta reippaan kasvun aikaan. Nyt näyttää siltä, että männylläkin on mahdollisuus päästä vain yhdellä lannoituskerralla alle 60 vuoden kiertoaikaan.