Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Nyt ollaan vielä jotenkin pärjätty, vaikka tuulivoimaa ei ole juurikaan saatavana, mutta Suomessa on nyt valmistumassa useita uusia datakeskuksia, jotka lisäävät aivan merkittävästi valtakunnan sähkönkulutusta, mutta tuontia ei voida enää lisätä, eikä säävarmaa sähköntuotantoa ole näillä näkymin lisää tulossa. Miten tämä yhtälö aiotaan ratkaista?
Suomen oma vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite ei tule nykytoimilla toteutumaan. Täytyykö tavoitevuodesta pitää kiinni, on poliittinen valinta. Ruotsilla tavoitevuosi on 2045 ja useilla Euroopan mailla EU:n ilmastolain mukainen 2050.
Jos tuosta vuodesta 2035 pidetään kiinni, Suomen hakkuut todellakin pienenevät aivan uusimpien tietojen mukaan siihen 60 miljoonaan mottiin, eli tehtaiden sulkeminen kiihtyy. Metsäteollisuus ja metänomistajat joutuvat uhrautumaan, koska muulla yhteiskunnalla ei ole riittävävästi halua osallistua yhteisiin ponnistuksiin, eikä poliitikoista ole tinkimään ylpeydestään sanoutua irti vuodesta 2035, johon ei ole enää kuin reilu yhdeksän vuotta. Nyt jos koskaan demareilla olisi sauma nostaa profiiliaan, ja käydä oikeasti puolustamaan suomalaisia!
Viranomaisiin saatetaan Nostokoukku kohta saada kontaktia korvessakin, kun hoitotyöt ja hakkuut ovat joka vuosi kolme kuukautta pysähdyksissä. Ainostaan viranomaisten luvalla, ornitologisten tutkimusten jälkeen voi saada poikkeusluvan laittaa raivaussaha, moottorisaha, tai moto silloin käyntiin. Miten lie käy maanmuokkausten?
Aikaisemmin monesti kummastelin, mistä oikein nämä jk-ihmiset vetelevät näitä 60, 50, 40, 30, 20 vuoden ”tyhjäkäyntejä” jaksolliselle kasvatukselle, mutta nehän tulevat sieltä jk:ta itsestään, jossa puiden kiertoaikaan sisätyy jopa puolet hyvin hidasta tuottoa. Jaksolliseessa menetelmässä tätä ongelmaa ei ole.
Jatkuvassa kasvatuksessa käy juuri niin kuin Perkon esimerkissä, eli puolet puun kiertoajasta mennään hyvin pienellä tuotolla, ja loppuaika isommalla. Jk:ssa kun ei voida puhua metsän kiertoajasta, vaan pitää tarkastella yksittäisten puiden kehitystä. Perko tuli itse kiteyttäneeksi jk:n perusheikkouden kasvatusmenetelmänä ja samalla syyn, miksi jaksollinen kasvatus on jo aikoinaan noussut valtamenetelmäksi muuallakin kuin meillä Suomessa.
Perko: ”rahantulon kuusikosta keskinopeus on puolivälissä 5 k /ha, niin paljonko loppurutistuksessa on tultava, jotta 10 k/ha on keskimääräinen koko ajalta?”
Jaksollisessa kasvatuksessa tuommoista tilannetta ei voi käytännössä tulla, että ensin puolet kiertoajasta tuotto olisi vain 5 yksikköä/ha, jos koko kiertoajan tuotto olisi 10 yksikköa/ha. Jos kuusikon kiertoaika on esim. 60 vuotta, niin tuottohan nousee jo 10 ensimmäisen vuoden jälkeen yli 5 yksikön. 50 vuoden loppuajan tuotoksi riittää silloin keskimäärin 11 yksikköä/ha, niin koko kiertoajan tuottoon 10 yksikköä/ha. Täällä eteläisessä Suomessahan pääsee helposti yli 13 yksikköön/ha koko kiertoajalta.
Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan tuulivoiman tuotanto jää Suomessa seuraavien viiden vuorokauden aikana enimmäkseen vain 0–5 prosenttiin kokonaiskapasiteetista. Vielä aluksi ollaan noin kymmenen prosentin tuotantotasolla. Lisäksi ennustejaksolla näkyy ajoittain jään muodostumiselle suotuisia olosuhteita, mikä voi hankaloittaa tilannetta entisestään, IL
Perko klo 9.24: Aukkojen parsimista on ollut, kun ei jk ollut edes luvallista.
Perko klo 13.33: Olet oikeassa Scientist, ei laissa ollut sellaista! (jk-kieltoa)
-Miten on Perko, kumpaa näistä versiotasi käytetään jatkossa, kun puhataan siitä, oliko jk luvallista edellisen metsälain aikaan..?
