EU:lle puuhataan uutta työviranomaista, joka varmistaisi, että tieto kulkee viranomaisten välillä. Varsinkin rakennusalalta löytyy ulkomaisia yrityksiä, jotka ovat lähettäneet työntekijöitä Suomeen, mutta eivät ole huolehtineet heidän oikeuksistaan. Kun työsuojeluviranomainen epäilee, ettei työntekijästä pidetä huolta, hän voi joutua pyytämään tietoa yrityksen kotimaasta.

Suomesta ollaan yhteydessä eniten Viroon. Sieltä vastataan usein nopeasti, ja yhteydenpito on helppoa. Esimerkiksi Puolasta lähetetään kuitenkin niin paljon työntekijöitä eri puolille Eurooppaa, ettei paikallinen viranomainen aina ehdi vastata kaikkiin kyselyihin.

Työsuojeluviranomaiset törmäävät Suomessa yhä useammin postilaatikkoyrityksiin, joiden tarkoituksena on kiertää veroja tai työnantajan velvoitteita. Viranomaiset ovat aseettomia, jos yrityksen todellisia vastuuhenkilöitä ei tavoiteta.

Komissiolta odotetaan maaliskuussa ehdotusta myös eurooppalaisesta sosiaaliturvatunnuksesta. Eurooppalaisella voi olla edessään iso jäljitystehtävä, kun hän jää työttömäksi tai eläkkeelle. Esim. eläketietojen saaminen Italiasta oli kestänyt jopa kahdeksan vuotta. STT