Vanha rantametsä on näyttävän näköistä niillä muinaisilla rannoilla ja maaston muodot vain lisäävät näyttävyyttä. Tämän tyyppisillä kohteilla pitäisi tosiaan pidättäytyä ”ronskeista” metsänkäsittelyistä. Sanomattakin on selvää, että kesämökkien tonteille ei mennä luvatta touhuamaan. Nyt oli kuitenkin menty. Ja mikä kummallisinta, tuo hakkuu oli melkeinpä huomaamaton muualla mökkitontin ympäristössä, jossa se oli toteutettu lähinnä harvennuksena – vain pieni aukko rajautuen mökkitontin etelä-kaakkoisreunaan (kuvassa katsojaan päin). Arvelisin, että puuta poistettiin kokonaisuudessaan noin puolen hehtaarin alalta mukaan lukien kesämökkitontin 2200 m2, joka siis paljastettiin työkoneille sopivaksi sekä harvennettiin siinä samalla. Tontin omistajat eivät tienneet mitään näistä toimenpiteistä, ennen kuin oli myöhäistä. Kun he viimein tiedon saatuaan kiiruhtivat paikalle, oli puutavara ajettu pois ja hakkuutähteet tervehtivät tulijaa. Lopun tiedätte: piti mennä oikeuteen ottamaan miehistä mittaa.

Sinisenä siintävää taivasta eivät pylväspuunkolistajat tosiaankaan pystyneet viemään (kommentti nimimerkille Metsäkupsa). Taivas ei muutenkaan ollut varkaille suopea. Kesämökkitontin omistajia kohtaan osoitettu vähättelevyys ja ylimielinen öykkäröinti loppuivat oikeussalissa lyhyeen. Niinpä istuntokäsittelyn ohessa kiireellä puserrettu sovinto hammasten kiristystä aiheuttaneine tuhtine rahakorvauksineen oli ainoa mahdollisuus selvitä ilman rangaistuksia.