Eikö Suomessa ole tehty yhtään luotettavaa tutkimusta pitemmän tähtäimen hiilinieluista sekämetsä än jatkuvassa etttasaikäiskasvatuksessa? 

Uudehkolle tidedoksi, ettei jatkuvalla kasvatuksella voi pysyvästi tuottaa sekametsää.  Lopputuloksena on kuusikko.  Sen olen itse nähnyt Luken Lapinjärven  tutkimusmetsässä ja kuullut omin korvin Sauli Valkosen kertovan.

Sekametsän kasvattaminen  edellyttää aina aukkoa.  Aiemmin niitä syntyi määrämittaharsittuihin metsiin, jotka tietysti pienen pohjapinta-alansa ja heikkolaatuisen puustonsa vuoksi kasvoivat heikosti, minkä historiasta hyvin tiedämme.  Harsinnassa syntyneisiin pienaukkoihin kasvoi usein kuitenkin vain hieskoivua ja haapaa.  Hitaampikasvuiset kuusi ja mänty jäivät niiden jalkoihin.

Kunnollisen mänty-kuusisekametsän saa syntymään vain aukkoon.  Meillä vanhin on yli 20 vuotias ja sen sekä puumäärä että kasvu ovat suuremmat kuin yhden puulajin metsissä.  Jatkuvasti tehdään uusia sopiville pohjille.  Koivu-kuusisekametsän kasvatusesteenä on ”yleiset syyt” ja tietenkin se, että koivu kasvaa selvästi kuusta nopeammin.

Koska jaksollinen kasvaa selvästi jatkuvaa enemmän (meillä kasvu on lisääntynyt n 70 % jatkuvan kasvatuksen ajoista),  niin tietysti myös maaperään kertyy hiiltä enemmän kuin jatkuvalla kasvatuksella