Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä Vastaa aiheeseen: Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Vastaa aiheeseen: Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä Vastaa aiheeseen: Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

pystykorvat

<Voisikohan olla syynä vaakojen yleistyminen nylkyvajoilla. Yhtenä syynä  veikataan  ohessa olevassa jutussa aukkohakkuiden yhteydessä vähentynyt männynistutus eli  männyntaimiherkun vähentyminen. (Minä olen kyllä osaltani osallistunut hirvien ruokkimiseen tuossa muodossa eikä rauduskoivuistutuksiakaan ole puuttunut)

En kyllä vastaa millään tavalla oheisen artikkelin tiedoista. Koppasinpahan ensimmäisen vastaan tulleen  jutun.
<div class=”js-discussion-text”>

 

Karjalainen 24.11.2012:
”Ilmastonmuutos: Hirvenvasat ovat aikaisempaa pienempiä. Lämmönnousu pudottaa painoa.”

”Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yksittäiseen eläinlajiin on ensimmäisen kerran saatu selkeitä mittaustuloksia. Kyseessä on Suomen metsästyksen tärkein laji – hirvi. Lämpimät kesät aiheuttavat luonnossa useita muutoksia, joista on vasalle suoranaista haittaa. Esimerkiksi Lounais-Suomessa hirven keskimääräinen vasapaino on pudonnut 1990-luvun alun 90 kilosta viime vuoden 65 kiloon.”

– Uutisessa epäillään painon putoamisen syynä olevan lämmön lisääntymisen vuoksi ruohovartisilla kasveilla hyvin nopea kehitys siemenasteelle, eli hirvenvasojen ravinto on heikkennyt. Toisena syynä epäillään lämmön aiheuttamien loiseläinten lisääntymisen vaikutukset. Kolmantena epäillään lämpötilasressiä, eli hirven energia menisi enemmän lämpötilan säätelyyn. Näistä syistä johtuen hirvet olisivat vielä muuttamassa entistä pohjoisemmaksi.

– Johdetaankohan hirvitutimuksilla taas kerran keskustelua pois varsinaisesa ongelmasta eli hirvivahingoista teillä ja metsätaimikoissa. Olis hyödyllisempää ohjata keskustelua liian suurena pidettyyn hirvikantaan ja sen vaikutuksista muuttuneisiin hirvien talvilaitumiin ja talviravintoon.

– Esimerkiksi kun mäntyä ei enää hirvivahinkojen pelossa juurikaan viljellä avohakkuualueille, voi hirvinaaraiden talvella käyttämä männynhavu olla karummilla mailla huonolaatuista ja siten sikiöiden kehitys on voinut olla huonompaa. Pienemmästä alkupainosta voi kehittyä hitaammin metsästettävää, eli vasan keskipaino on voinut pudota jo pitkään liian suurena pidetyn hirvikannan puulajivalintaan vaikuttamisen seurauksena.