Keskustelut Harrastukset Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

  • Tämä aihe sisältää 435 vastausta, 37 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 kuukautta, sitten Gla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 435)
  • Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä

    Nykyinen hirvien pyyntilupajärjestelmä on vuonna 2005 saanut paljon arvostelua mm. valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV:n hirvitarkastus 100/2005). Hirvitarkastuksessa todetaan, että valtiontalouden kannalta hirvi on lähinnä haitta.

    Hyötyjä en näe muuta kuin valtavan hirvenlihan paljouden. Siinäkin on se varjopuoli, että sen saanti on laskennallisesti hyvin tappiollista. Eihän valtio saa siitä verotuloja. Huomioitavaa on se, että muut hyödyt säilyisivät vaikka pyyntiluvista luovuttaisiin.

    Muissa hirviaiheisissa ketjuissa on haittoja yksilöity, mutta haittojen luettelointi tarvitsee mielestäni oman otsikon.

    (Otsikkoa muutettu)

  • Rane

    Haittoja:Hirvet vie hirveästi palstatilaa ja aiheuttaa kamalasti pahaa mieltä.

    mehänpoika

    Mielestäni nykyinen pyyntilupiin perustuva hirvien metsästys on johtanut metsästysseurojen ”ukkoutumisen”. Keski-ikä alkaa olla seuran jäsenillä yli 60 vuotta.

    Seuroilla on lihatulvan tuloksena kertynyt omaisuutta. Sen vuoksi seuroihin pääsy on joskus ollut vaikeaa. Pitää olla omaa metsää vuokrattavaksi metsästysseuralle. Liittymismaksut ovat laskennallisesti kivunneet kohtuuttoman korkeiksi.

    Ehkäpä vanhat jäärät joskus lopettaessaan myyvät omaisuutensa ja jakavat rahat pienen ryhmän kesken?

    Metsuri motokuski

    Ukkoutumisen syynä ei ole nykyinen hirvimetsästys tapa. Meidän seurassa on 80 jäsentä johonka kaikki pääsee. Hirvijahtiin osallistuu noin 20 jäsentä ja itse olen reilusti yli 50 vuotta ja olen nuorimpia jäseniä. Homma johtuu siitä että nykyään ei haluta sitoutua koko syksyksi hirvjahtiin. Niistä ei saada sitä hyötyä irti jota sitoutuminen ja jahtiin upotettava raha vaati. Varsinainen hirven jahti on vain puolet koko toiminnasta. Siihen sisältyy niin paljon oheistoimintaa ja valmisteluja että ne jotka siihen osalllistuu niin voivat sen tietää. On lihanpalottelun opettelua, suhdetoimintaa maanomistajiin, hirvitornien rakentelua ja kuljetusta, passipaikkojen valmisteluja, koirien kouluttamista, ampumataidon ylläpitoa, kaluston hankintaa ja jne. Tässä vain osa. Nämä toimet vievät huomattavan määrän vapaa-aikaa jahtikauden ulkopuolella ja niitä tehdään pääosin juuri kesälomakautena. Tähän toimintaa ei nuorista halukkaita tahdo löytyä. Nykyään nuorilla on muitakin arvoja. On perheet ja muut vapaa-ajan viettotavat jotka menevät noiden talkoiden ohitse ja sen vuoksi ei haluta lähteä. Tätä kysymystä on kartoitettu aika paljon metsästysseuroissa.

    Usein luullaan että seuroihin on hankala päästä mutta nykyään niihin pääsee aika hyvin. Itsekkin ole kahdessa seurassa mutta vain yhdessä hirviporukassa luonnollisesti. Jotta porukkaan pääsee / voi liittyä niin halukkuus tuohon oheisvalmisteluun pitää myös löytyä. Jonkunhan ne täytyy kuitenkin tehdä.

    mehänpoika

    Hirvestäjien ukkoutumiseen vastasit! Kiitos siitä!

    Mikä on mielestäsi syksyn hirvisaaliin laskennallinen arvo metsästysseurasi mailla keskimääräisillä kaatomäärillä? Meneekö pahasti pakkasen puolelle? Onko saalis sittenkin haitta?

    Metsuri motokuski

    Seurassamme on kuuden hirven kaatolupa. Verotussuunnitelma on 4 aikuista ja 4 vasaa. Nyt tilanne on se että jos kaikki saamme niin teuraspainot pyöriin siinä 920 kg paikeilla yhteensä. Arvioisin että peijaisiin, maanomistajille ja sidosryhmille menee noin 60 kg eli yhden vasan teurasmäärä. Jaettavaa olisi noin 860 kg. Siitä vähennetään luut jotka poistetaan teurasmääristä. En ole koskaan luiden painoa laskenut mutta jos aikuisen hirven teuraspaino olisi 170 kg niin luita voisi olla noin 50 – 60 kg n 30% kokonaispainosta, Joku voi tarkentaa asian. Siten lihanpaino olisi koko määrästä noin 600 kg. Se sitten jaetaan 20 osaan niin 30 kg siitä tulee metsästäjää kohden. Mikä olisi tuon 30 kg:n köntin arvo ? Ilmeisesti sitä ei voi verrata lehmän tai sian lihaan sen täytyy olla arvokkaampaa. Itse en ole myynyt sitä koskaan sillä jos vuotuiset kustannukset laskisin lihalle niin kukaan sitä ei ostaisi.

    Joka tapauksessa liha on pirun kallista. Jo pelkästään koiramiehenä saatan ajaa autolla parhaimmilla 400 km viikonlopussa koiraa hakien ja jahtimatkoihin. Jo pelkästään koiran kustannukset ovat useita satasia vuodessa kun lasketaan ruokinta, koulutus, lääkäri, gsm pantakustannukset ja jne.

    Minusta saalis ei ole haitta. Ei alkuunkaan. Metsästyksessä on niin paljon muuta arvoa joka on hintansa värtti että lihan arvolla sitä ei voi mitata.

    suorittava porras

    Mehänpojan kalenteri on jostakin syystä juuttunut vuoteen 2005. Olisikohan aika päivittää sitä vuotta 2013 vastaavaksi.

    mehänpoika

    Vuoden 2005 jälkeen ei VTV ole tehnyt uutta hirvitarkastusta. Viimeistään nyt sellainen pitäisi tehdä, koska mitään konkreettista hirvihaittojen poistamiseksi ei ole riistahallinto tehnyt. Jopa väläytellään hirvikantojen lisäämistä. Johtuneeko uudesta hirvikannan hoitosuunnitelmasta tai sen esityksestä?

    suorittava porras

    Johtuisikohan tuo tutkimusten puute siitä , että VTV ei ole kokenut enää aiheelliseksi moisia tutkimuksia tehdä . Onhan hirvien määrä saatu pudotettua reilusti alle puoleen vuoden 2005 tutkimusaineiston tasosta . Moni sanoisi muutosta jopa dramaattiseksi . (vaikka mehänpojan mielessä riistahallinto ei ole tehnyt mitään riistahaittojen vähentämiseksi)

    Meillekin pukattiin noina vuosina kymmenkertainen pyyntilupamäärä normaali vuosiin verattuna. Emme olisi todellakaan itse ymmärtäneet , että hirviä oli niin paljon. Parjattu riistahallinto sen meille kertoi ja ohjeisti toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla.

    6 m3

    ”Varoitustauluakin tehokkaampi olisi varmasti niiden tienvarsitiheikköjen perkaaminen, joista hirvet tavallisimmin tielle syökjsyvät. Jos metsä olisi näiltä kohdin sen verran avonaisempi, että tietä lähestyvä hirvi näkyisi jo kauempaa, olisi monella autoilijalla enemmän aikaa vahingon välttämiseen kuin tällä hetkellä.
    silloin eivät myöskään hirvet voisi odotella ylimenotilaisuutta aivan tien laidassa.
    autoilijoiden varovaisuus ja vauhdin hiljentäminen heti epäilyttävää liikettä tien sivussa havaittaessa vähentää myös vahinkoja.”

    Riistanhoidon käsikirja vuodelta 1968 Heikki Suomus-Tauno Mäki

    suorittava porras

    Niin… riistatiheikön paikka ei ole tien varressa .

    Kova on poru hirvikolareista . Osin toki aiheestakin , mutta törmäys hirveen keskellä kirkasta päivää pitäjän pisimmällä suoralla , jonka varressa näkyvyys on pitkälle esteetön , tuo esille asian raadollisemman puolen . Putkinäkö tuntuu vaivaavan yllättävän monia autoilijoita.

    Täällainen tapaus sattui toissa keväänä aivan työmaani vieressä. Olin hakkaamassa ylispuukoivikkoa lähellä junarataa ja valtatietä . Eräänä aamuna palstalle oli ilmestynyt yllättäen kahdet hirvenjäljet (ensimmäiset koko talvena). Siinä kävi mielessä ,että kunhan ei kolaria sattuisi …ja niinhan siinä kävi , että toinen otuksista tallusteli auton eteen keskellä kirkasta päivää tuolla pitäjän pisimmällä suoralla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 435)