› Keskustelut › Harrastukset › Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä › Vastaa aiheeseen: Haitat nykyisestä hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmästä
1959 osallistuin ensimmäisen kerran hirvijahtiin. Sinä vuonna ei tainnut olla yhtään hirveä meidän mailla. Lupia kuitenkin oli. Hirvet kuitenkin ammuttiin aina tavattaessa (muun metsästyksen yhteydessä haulikon täyteisillä). Lupia haettiin joka vuosi (seuraan kuului metsästystä harrastava kunnan eliitti). Joskus löytyi yksi hirvi, joskus jopa kolme. Kaikki tavatut ammuttiin (joskus lipsahti joku ylimääräinen; ei hätää, seuraan kuulunut kontaapeli soitti vallesmannille, joka sanoi, että pitäkää huutokauppa. Se pidettiin välittömästi ja seura huusi ruhon itselleen kohtuuhintaan). Talvikanta oli pitkälle 80-luvulle nolla. Ei ollut taimituhoja.
Seuraan ruvettiin ottamaan tölliläisiä ja persaukisia maattomia (vastustin tuota linjausta). Kohta maattomat olivat enemmistönä (seurastakin oli leivottu rekisteröity yhdistys). Uusi valta maksimoi hirvenlihan tuotannon puuntuottajien kustannuksella (ja ennenkaikkea koko yhteiskunnan).
Männä syksynä saldo oli 15 hirveä parissa viikonlopussa. Saalis tuli tuhannen (1000) hehtaarin alalta. Suorittava porsaan äänekosken rajalle on matkaa alle 10 kilometriä.