Olen pannut merkille, etteivät metsänomistajat useinkaan tilaa ”hirven ruokaa”, männyn tai koivun taimia,  keväällä istutettaville kohteilleen. Valinta kohdistuu valtaosin kuuseen. Ehkä hirvituhon pelon lisäksi päätökseen vaikuttaa myös se, että onpahan lain kirjain täytetty ja alue metsitetty. Ajatellaan, että kuusentaimikon myöhempi kehitys onkin jo toisten murheita.

Ehkäpä saman kaavan mukaan ajattelevat tälle palstalle kirjoittelevat hirvimiehet. Hyvin kylläkin tietävät, mihin nykyinen mielettömyys johtaa Suomen metsätalouden ja kansantalouden. Kuitenkin elinkaaren loppupäässä metsästysharrastus runsaine hirvisaaliineen on elämisen ehto.  Sen puolustaminen on painajaisena mielessä, kuten suorittavalla ja monella muulla on. ”Kuusentaimikon myöhempi kehitys onkin jo toisten murheita”.