Tolopainen: ”Ammuntojen onnistuminen riippuu radasta, jos pitää ampua vasta-aurinkoon, hiukan tulee ongelmia. Osumat tosin näkyy silloin helpommin.”

Minä en osaa sanoa, miten radat on rakennettu. Täällä kolme rataa, jotka tiedän, ampumasuunta on pohjoisluoteen ja itäkoillisen välillä. Avotähtäimilla mikä tahansa suunta on huono, jos aurinko paistaa aseeseen. Kiikarissa linssien pinnoitteet ratkaisee toimivuuden. Mutta eikös ammuntapaikat ole katoksessa, varmaan jo melumääräystenkin takia.

”Myös käytettyjen patruunoiden laatu vaikuttaa, olen aina käyttänyt 6g reikäpääluoteja, ne tekee ison reiän tauluun ja rekyyli on pieni.”

Epäilemättä vaikuttaa. Jos hyvällä patruunalla käynti on 20 mm ja huonolla 40 mm, sentti voi mennä huonolla hukkaan. Mitä merkitystä tuolla on hirvi- tai karhukokeessa, se on toinen asia.

Rekyylikin vaikuttaa osumaan, mutta mikä kaliiperi, jolla voi ampua 6 g luoteja, antaa hirvilaillisella patruunalla niin suuren rekyylin, että asia vaikuttaa hirvikokeen tulokseen?

Ymmärrän optimoinnin silloin, kun lähdetään kisaamaan ja ammutaan luodikkotauluun. Menestyminen vaatii yli 9:n keskiarvoa ja silloin tuon luokan erot käynnissä voi näkyä pisteissä. Mutta kun puhutaan metsästyksestä ja siihen valmistautumisesta, silloin painopiste on muualla.

Millä aseella ja kaliiperilla ammut?