Häkkiselle, että tutkimus on yhdestä runsasravinteisesta korvesta, jonka maapäästöt ovat suuret. Ei päästöt ole yleistettävissä kaikkiin ojitettuihin soihin. Luken mukaan vuoden 2023 CO2-maapäästöt olivat +11,6 Mtn Suomen 5 milj.ha ojitetuilta soilta eli +2,53 tn/ha/, joka 1/10 osa tämän Ränskälänkorven CO2-päästöistä. Muut maapääästöt olivat (CH4+N2O) +2,35 Mtn-ekv.
Tutkimuskohteen Ränskälänkorven turvekerroksen sanotaan olevan noin 1m, joka ei ole kovin paljon. Jos korven pohjamaa on kaivettavaa hienojakoisempaa silttiä tai savea, niin hakkuuaukon voisi muokata kaivurilla niin, että pohjamaata nostetaan turvekerroksen päälle kauttaaltaan 25 cm kerros, niin loppuvat CO2-päästöt tai ainakin alenevat murto-osaan aivan samoin kuin turvepeltoja savetaan.
Tuon metrin turvekerroksen hajoaminen kestäisi 23 tn/ha CO2-päästöllä 1300/23=57 vuotta.