”Mietin jos istuttaisi tammea lähes päätehakkuu tiheyteen antaisi kasvaa +5 vuotta ja sitten kuokka istutuksena n. 500 kuusentainta/ha sekaan. Pienellä etumatkalla tammi voisi pysyä kuusen mukana nelisenkymmentä vuotta tammi myös kestänee joitakin vuosia varjostusta ja oksakosketusta. Kuuset nurin kun varjostus on liiallista (toivottavasti vasta siinä vaiheessa kun saa pari tukkia kuusen rungosta). Heinätä saisi aika pitkään taimikkoa.”
Kirjallisuudessa kuusta ehdotetaan usein vastinpariksi tammelle. Ajatus on sinällään hyvä, koska tammi tarvitsee tiheikön kasvaakseen suorana ja sivuoksattomana. Mutta… ensinnäkin tammi on oikealla kasvupaikalla ja riittävässä valossa todella nopeakasvuinen. Paljon nopeampi kuin kuusi. Viisi vuotta tammen istutuksen jälkeen istutettu kuusi on auttamatta myöhässä, ja tiheikköhyöty menetetään peruuttamattomasti. Tammella runkovarjostusta tulee olla vuosina 3-20 — sen jälkeen kaikki voitava on tukin laadun osalta tehty. Kärjistettynä loppu kiertoaika on odottelua ja satunnaista harventelua. Nauttimista.
Toisekseen kuusi viilentää maapohjan, happamoi maaperän, ja lopulta kaventaa tammen latvusta. Kuusi pitäisi kaataa viimeistään ensiharvennusiässä 20-30 v, riippuen tammien tiheydestä.
Oma kokemus tukee edelleen sitä, että kustannustehokkainta on jättää osa kasvupaikoista raakasti istuttamatta, ja antaa tulla luontaista koivua, mäntyä, haapaa, pihlajaa yms. tiheiköksi. Näistä voi raivurilla kasvattaa sekametsän, kunhan vain huolehtii siitä, että ainoastaan tammen latvat hallitsevat. Päälle päästetty raudus näivettää tammen, vaikka ei sitä tappaisikaan.