Nykyinen metsälaki sallii jatkuvan kasvatuksen nimissä ilmoitetut hakkuut turvemailla ja muilla soveltuvilla kohteilla. Ikävin puoli näissä kohteissa on se, että kuitupuun mittaan kehittyvää muuta taimiainesta, kuin kuusi, kohteissa ei juurikaan muodostu. Koivun ja männyn taimettumisen kehityksen esteenä on liikavarjostus, sekä hirvieläinten mieltymys varjostuksessa kasvaviin honteloihin männyn- ja koivuntaimiin.
Ylispuun poisto ei ole jatkuvaa kasvatusta. Kun kuviolle ilmoitetaan jk- hakkuu, on tarkoituksena hakata harventaen muuta puustoa kookkaampia puita, ja pienempää puustoa harventaen. Tähtäimessä on kuviolla uusi jk. 15-20 vuoden kuluttua. Ko. hakkuutapa johtaa yleensä n. 40-50 vuodessa kuusivaltaiseen ja huonotuottoiseen metsään.