Jk on katkeroituneiden ja itsepäisten metsätaloudessa sivuraiteille joutuneiden temmellyskenttä.
No ei ihan välttämättä, itsekin aikoinaan tuoreena metsänomistajana kiinnostuin erään apostolin puheista – kuitenkin viidentuhannen hehtaarin omistaja – kun osasi niin hyvin perustella paremmuuden. Harvennuksestakin paremmin rahaa, ja aikanaan ei tarvitsisi istutuksia muokkauksineen tehdä. kun kaikki käy luonnostaan miljoonien vuosien tuotekehityksen tuloksena. Minullahan oli harvennushakkuut kovasti tarpeen, ja edellisen omistajan peruina 6-7 vuotta heinittynyt rehevän maan aukko, jota ei oltu koskaan viljelty.
No, harvennukset päädyin teettämään kuitenkin jaksollisen ala/laatuharvennuksena, ja hyvä niin, sillä pitkään ylitiheänä kasvanut metsä olisi todennäköisesti reagoinut huonosti yläharvennukseen. Muokkaus tuli teetettyä ja istutukset tehtyä itse. Kaksi ensimmäistä vuotta sai ”tampata” kolme kertaa kesässä, että heinä ja vatukko ei taimia tappanut. Sitten pari kertaa kesään alkoi riittämään. Ajallaan viljellyissä kohteissa tässä pääsee helpommalla.
Samaan aikaa tuli ihan itse seurattua kasvuja ja taimettumisia erilaisissa kasvupaikoissa, ja nähtyä miten eri puulajit reagoivat varjostukseen. Kiinnostus jk:een alkoi lopullisesti karista siihen. Aiemmin se jo oli ottanut ison osuman siitä, että tukkipuut myytäisiin aina harvennushinnalla, ja toisaalta tiesin jo, mitkä ovat ne uudistuksen todelliset kulut, jotka jk:lla pitäisi välttää. Jk:lla uudistuskulujen välttäminen näytti aivan liian kalliilta, vaikka kuinka asiaa kääntelisi.
Nykyisin näen jk:n sopivana ratkaisuna sopiville kohteille, lähinnä jos aukkovaihetta halutaan välttää syystä tai toisesta. Taloudellisia perusteita sille ei ole minkäänlaisia, eikä maamme nykyisillä puulajeilla oikein biologisiakaan.