Kurki,
Ilvesniemi on laskenut optimi, eli maksimi KUIVAN puuaineksen hiilen osuuden ja saanut siitä muunnoksella mainitsemasi -0,82 tCO2/m3.
2023 Suomen hakkuutilasto on runkopuu tuoreena, ei kuivana. Kun muutetaan “hakkuum³” → “kuiva-aine” → “C” → “CO₂”, käytetään usein hieman eri kertoimia kuin Ilvesniemen esimerkissä (esim. tiheys < 0,45, C-osuus < 0,50, ja vain runko, ei koko puu). Silloin päädytään helposti luokkaan ~0,7–0,8 t CO₂ / m³, ei välttämättä juuri 0,82.
LUKE -13,2 MtnCO2 on jo nettotulos ja siinä on
Elävä puusto: runko, oksat, lehdet/neulaset, juuret
Kuollut orgaaninen aines: maapuut, karike, kuollut juuristo
Maaperän hiili: kivennäis- ja turvemaiden orgaaninen hiili
Lisäksi erikseen: harvested wood products (HWP), eli puutuotteiden hiilivarasto
Laskelmasi -22 MtnCO2 olisi lähempänä totuutta, jos tarkasteltaisiin vain elävän biomassan muutosta. Luken luku -13,2MtCo2 on kuitenkin ”viivan alle” jäävä netto tulos, josta on jo vähennetty:
Metsämaaperän päästöt (erityisesti suometsissä).
Luonnonpoistuman (kuolleiden puiden) mätäneminen.
Hakkuutähteiden hajoaminen.
Tästä syystä ”sidontakerroin” näyttää keinotekoisen pieneltä – se ei kerro yhden kuution kyvystä sitoa hiiltä, vaan koko metsäekosysteemin hiilitaseen tilanteesta kyseisenä vuonna.
Jos kuitenkin haluat verrata hakkuusäästöä LUKE inventaarioon, eikö oikeampi tapa laskea se olisi 17,3 (hakkuusäästö) x -0,82 (ilvesniemen maksimi)=-14,2 MtCO2, joka ei nyt ole mahdottoman kaukana LUKE inventaariosta (-13,2MtCO2)) , kun on ottaa huomioon hieman erilaisilla tiheys- ja C-kertoimet, hakkuu m³ on runkopuuta, ei koko puu ja maaperän ja kuolleen biomassan nettovaikutuksen.
Mistä on peräisin 13,2/0,6=-22 MtnCO2 laskun jakaja 0,6?