Tekoäly antaa vastauksen polaaripyörteestä, mutta ei toki kerro, miksi se on nyt tuollainen.
Polaaripyörrettä säätelee usean ilmakehän fysikaalisen tekijän yhteisvaikutus, erityisesti lämpötilaerot, Maan pyöriminen ja ilmakehän aaltoliike. Tiivistetty mutta kokonaiskuva alla.
Polaaripyörre on voimakas länsituulinen kiertoliike, joka syntyy ja pysyy koossa, kun napa-alueiden kylmä ilma ja keskileveysasteiden lämpimämpi ilma ovat selvästi erillään. Kaikki tekijät, jotka vahvistavat tai heikentävät tätä eroa, säätelevät pyörrettä.
Keskeiset säätelijät
1. Napa–keskileveydet -lämpötilaero
- Suurin yksittäinen tekijä
- Talvella napa-alue jäähtyy voimakkaasti → syntyy suuri lämpötilaero etelämpiin alueisiin
- Tämä ero luo voimakkaan suihkuvirtauksen, joka pitää polaaripyörteen kasassa
👉 Suuri ero = vahva ja vakaa pyörre
👉 Pieni ero = heikko ja epävakaa pyörre
2. Maan pyöriminen (Coriolis-ilmiö)
- Maan pyöriminen kääntää ilmavirtoja:
- pohjoisella pallonpuoliskolla oikealle
- Tämä mahdollistaa ympyrämäisen, länsituulisen kierron navan ympärillä
- Ilman Coriolis-ilmiötä polaaripyörrettä ei olisi
3. Stratosfäärin lämpötila
- Polaaripyörre sijaitsee pääosin stratosfäärissä (n. 10–50 km)
- Kylmä stratosfääri → pyörre vahvistuu
- Äkillinen stratosfäärin lämpeneminen (SSW):
- stratosfääri voi lämmetä kymmeniä asteita päivissä
- pyörre heikkenee, venyy tai jopa hajoaa
- vaikutus voi ulottua viikkojen päästä troposfääriin → kylmiä purkauksia Eurooppaan
4. Planetaariset Rossby-aallot
- Syntyvät, kun:
- ilmakehän virtaus kohtaa vuoristoja (esim. Himalaja, Kalliovuoret)
- mantereiden ja merien lämpötilaerot vaikuttavat
- Nämä aallot voivat:
- siirtää energiaa ylöspäin stratosfääriin
- häiritä tai heikentää polaaripyörrettä
- Voimakkaat aallot → suurempi SSW-riski
5. Vuodenajat
- Talvi: pyörre on voimakkain (auringon puute → kylmä napa)
- Kevät: pyörre heikkenee ja hajoaa
- Kesä: varsinaista polaaripyörrettä ei ole (napa ei ole kylmä)
6. Pitkän aikavälin ilmastotekijät
- Merijään määrä Arktiksella
- Lumipeite Euraasiassa
- Ilmastonmuutos (epäsuora vaikutus):
- napa lämpenee nopeammin kuin keskileveysasteet
- lämpötilaero pienenee → pyörre voi keskimäärin heiketä tai muuttua epävakaammaksi
(tämä on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohde)