› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä. › Vastaa aiheeseen: Jatkuva kasvatus käytännössä.
Kävelin jo 1940-luvulla aika paljon metsissä. Se oli yleensä helppoa, koska kulkua haitavia hakkuutähteitä oli todella vähän. Yleisimpiä olivat halkohakkuut, mihin kelpasi puu kuin puu koosta riippumatta. Isot puut olivat harvinaisia.
Tehokas metsänhoito keksi itsensä jo 1800-luvulla, muttei aika ollut vielä kypsä sen käyttöönotolle. Massateollisuus on vielä vähäistä. Halkojakin hakattiin lähinnä asutuksen tuntumasta. Tiestö oli vähäistä. Metsurin kulkuvälineinä oli jalat ja sukset. Metsänhoitotöitä oli niillä resursseilla suurelta osin mahdotonta tehdä. Lisäksi porukkaa tarvittiin kesällä maataloustöihin.
Tehokkaan metsäntalouden edellytyksenä oli metsäautotiet ja autot, jotka helpottivat metsureiden pääsyn työmailleen. Massateollisuus puolestaan mahdollisti tukiksi kelpaamattoman puun ja sahausjätteen käytön. Metsätalouden kannattavuus parani, kun tukin kasvatuksen sivuvirroista tuli arvokas myyntituote. Maatalouden koneellistuminen synnytti päätoimiset metsurit, mikä on edellytys metsänviljelylle.