Eniten kai näissä tapauksissa tällaista tavallista metsänomistajaa nyppii, että metsätalouskäytössä olisi pitänyt käytännössä jättää useampi hehtaari hakkaamatta säästöpuualueiksi. Lisäksi voimakas syyllistäminen isosta avohakkuusta, vaikka alue uudistettaisiin. Tuntuu, että kun metsä hävitetään lopullisesti sähkölinjan, tien, rautatien, rakentamisen ym. takia, tilanne on jotenkin hyväksyttävämpi, eikä luonnon huomioimista tarvitse tehdä läheskään samassa mittakaavassa, vaikka luontoarvoja hävitetään huomattavasti enemmän kuin normaalissa uudistushakkuussa. Taannoin kohistiin Naantalin isosta siemenpuuhakkuusta. Ylen ilmakuvassa näytettiin hakkuualuetta. Alue oli hyvin rajallinen. Vieressä oli kaksi maantietä, rautatie ja voimalinja. Ne jatkuivat niin pitkälle, kuin kuvaa riitti. Kuitenkin näistä juuri se hakkuualue oli se, mikä oli luonnolle pahaksi.