Valtteri Skyttä

Metsästäjä-lehdessä on julkaistu useita kyseenalaisia kirjoituksia hirvieläimistä. Hämmennystä herättävät myös tuoreen Sorkka-raportin metsänhoitokeinot.

Maaseudun Tulevaisuus kohahdutti julkaisemalla poikkeuksellisia tuloksia hirvieläimistä ja punkkien levittämistä taudeista. Taustalta paljastuu huolestuttava vyyhti, jossa kyseenalaisia tutkimustulkintoja levitetään säännönmukaisesti.

Lumituho ei lisää metsän hyönteistuhoriskiä. Lumen murtamat rungot ovat hitaasti heikentyvää puuta, jossa viihtyvät kirjanpainajan vihollislajit.

Luonnonvarakeskuksen epävirallisen arvion mukaan metsäkauriita on jo lähes 100 000, kun tuorein arvio hirvien määrästä on noin 80 000.

Hirvenpyyntiluvista kertyy vuosittain enemmän rahaa kuin hirvieläinvahingoista maksetaan korvauksia. Miksi näin ja mihin rahat käytetään?

Itä-Lapissa tutkitaan, parantaisivatko jatkuva kasvatus ja hakkuutähteiden korjuu puunkaadon ja porotalouden yhteiseloa.

Ruotsalaistutkimusten mukaan taimikot muuttuvat hiilinieluiksi 10 vuodessa. Suomen tutkimustaimikko saattaa päästä samaan.

Ilmastonmuutos stressaa jopa sietokyvystään tunnettua mäntyä. Uudet sekä vanhat metsätuhonaiheuttajat taas hyötyvät muuttuvasta tilanteesta.

Metsäyhtiöt ilmoittivat pienentävänsä kuitupuun minimiläpimittaa sentillä. Liian suurta painoarvoa muutokselle ei kannata puukaupan teossa antaa.

Vaarallisten tuhopuiden tunnistus, luonnon säästäminen, hakkuiden järkevä suunnittelu ja fiksut valinnat metsää uudistettaessa. Siinä metsänomistajan keinot metsätuhojen ehkäisyyn.