Laurén | Vesitalouden venttipöydässä

Tavoitteena on 21 pistettä. Jakaja antaa ristikuutosen ja ruutuysin, pistemäärä on siis viisitoista. Jos nostan uuden kortin ja se on seiska tai suurempi, 21 pistettä ylittyy ja häviän. Jos en nosta, käsi jää ehkä vajaaksi ja jakaja voi osua lähemmäksi venttiä. Silloinkin häviän.

Suometsien vesitalouden säätelykin voi  mennä yli taikka jäädä vajaaksi. Vesitalouden ventissä tavoite voisi olla 25 senttimetriä, loppukesällä, mitattuna maan pinnasta pohjaveden pintaan. Jos pohjaveden pinta jää syvemmälle, puuston kasvu heikkenee ja maan hiilidioksidipäästöt kasvavat. Jos pohjavesi nousee lähemmäksi maan pintaa, silloinkin tulee kasvutappioita ja metaanipäästöt lisääntyvät. 

Vesitalouden ventissä pohjaveden syvyyden määrää erilainen korttipakka. Yhdet kortit jaetaan, toiset pelataan ja kolmannet ovat korkeammassa kädessä. Jaossa saadaan kaksi korttia, ensin turvelaji: vedenpinta huonosti vettä läpäisevässä rahkaturpeessa pysyy selvästi korkeammalla kuin sara- ja puuturpeessa.

Toinen jaettu kortti on puusto. Varttuneessa metsikössä vedenpinta on parisenkymmentä senttiä alempana kuin nuoressa metsässä tai taimikossa. Kuusikossa alempana kuin männikössä. Turpeen ja puuston vaikutus lasketaan yhteen. 

Sitten pelataan ja nostetaan ojituskortit. Miten valitaan ojan syvyys ja ojaväli siten, että vedenpinta olisi lähellä suometsien venttiä, 25 senttimetriä? Matala oja pitää veden pinnan saralla parikymmentä senttimetriä korkeammalla kuin syvä oja. Ojaväli vaikuttaa ojasyvyyttä enemmän. Kuivatusvoimakkuus vähenee reippaasti, jos ojaväliä pidennetään tukkimalla joka toinen sarkaoja. Ojat myös madaltuvat itsekseen noin 10 senttiä vuosikymmenessä. Tehdäänkö siis kunnostusojitus, jätetäänkö ojat itsekseen madaltumaan vai vähennetäänkö aktiivisesti kuivatusta pohjapadoilla tai tukkimalla osa sarkaojista? Ojituskortit lasketaan yhteen jaossa saatujen korttien kanssa.

Sitten Suuri Jakaja pelaa korttinsa – vuoden sademäärä ratkaisee, menikö kuivatus yli vai jäikö vajaaksi. Pohjimmiltaan suometsien vesienhallinnassa lyödään aina vetoa tulevien vuosien sademäärästä. 

Vesitaloudenventissä pohjaveden syvyyteen vaikuttavat yhtä aikaa turvelaji, puuston määrä, puulaji, ojaväli, ojien syvyys sekä sademäärän ja haihdunnan välinen erotus. Turvelajiin ja sademäärään emme voi vaikuttaa, puusto on potissa, joten ojituksella pelataan.

Kirjoittaja on suometsätieteen professori Helsingin yliopistossa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.