Metsänjalostuksen tavoitteet

• lisätä puiden kasvua
• parantaa tukkipuun laatua
• parantaa puiden tautien kestävyyttä ja elinvoimaisuutta
• turvata puiden geneettinen monimuotoisuus

Jalostetuista siemenistä syntyvät puut

1. Tuottavat enemmän ja laadultaan parempaa tukkipuuta

Jalostetut puut kasvavat nopeammin ja niissä on suhteellisesti pienemmät oksat sekä vähemmän mutkaisuutta, poikaoksia ja muita vikoja. Suuremman koon ja paremman laadun vuoksi niistä saadaan hakkuussa enemmän tukkipuuta ja tukkipuun laatu on parempi ja arvo suurempi kuin paikallisista siemenistä syntyneillä puilla.

2. Kasvavat 10–30 % nopeammin kuin paikallinen alkuperä

Nopeampi kasvu mahdollistaa joko aikaisemman päätehakkuun tai puuston kasvattamisen järeämmäksi kuin paikallisella siemenellä. Männyn uusimpien siemenviljelysten lisäkasvu on yli 20%. Kaikkein pisimmälle metsänjalostus on edennyt koivulla, jolla lisäkasvu on mäntyä parempi ja runkojen laatuominaisuudet erinomaisia. Männyn ja kuusen siemenviljelmien jalostuksellinen arvo paranee aina kun niillä tehdään harvennuksia. Harvennuksissa poistetaan pääasiassa jalostusarvoiltaan heikompia puita.

Kuusella jalostus on edennyt hieman hitaammin kuin männyllä. Koska kuusta kasvatetaan rehevemmillä mailla kuin mäntyä, on kuusen kasvu keskimäärin noin kaksinkertainen hehtaaria kohden männyn keskikasvuun verrattuna. Tästä johtuen jalostetun kuusen siemenen käyttö tuottaa pinta-alaa kohden vähintään  yhtä suuren lisäkasvun kuin männyllä. Kuusi uudistetaan pääsääntöisesti istuttamalla. Tästä syystä jalostuksen hyödyt saadaan kuusen viljelyssä käytäntöön hyvin pienellä lisäkustannuksella.

3. Ovat elinvoimaisia ja terveitä

Jalostetut puut on testattu jälkeläiskokeissa. Jalostustavoitteiden (kasvu, laatu, elävyys) kannalta huonot yksilöt poistetaan siemenviljelyksiltä eikä huonompia pluspuita luonnollisesti käytetä enää uusilla siemenviljelyksillä. Näiden syiden vuoksi jalostettujen puiden kestävyys tauteja vastaan ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon on jopa parempi kuin paikallisella siemenellä.

Jalostetun siemenen käyttö metsän uudistamisessa on erittäin kannattavaa

Pelkästään puuston kasvun lisääntyminen tuottaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan kiertoajan kuluessa esimerkiksi männyllä 2%:n tuottovaatimuksella 1000 – 2000 euron nettotulon lisäyksen hehtaaria kohden kasvupaikasta ja alueesta riippuen. Kuusen ja koivun istutuksessa hyöty on vielä suurempi. Yhdeltä hehtaarilta saadaan puuston kiertoajan kuluessa keskimäärin ainakin rekka-auton verran enemmän arvokasta tukkipuuta kuin paikallisella alkuperällä tai luontaisesti syntyneestä metsästä. Kiertoajan lyheneminen parantaa metsätalouden kannattavuutta ja pienentää puiden pitkään kasvatusaikaan liittyviä taloudellisia ja tuhoihin liittyviä riskejä.

Pitää kuitenkin muistaa, että jalostetusta siemenestä syntynyt metsä vaatii samat hoitotoimenpiteet – ja ajallaan tehtynä – kuin muutkin metsät.

Ilmasto kiittää

Jalostettu puu sitoo hiilidioksidia enemmän sekä kasvaessaan metsässä, että sen jälkeen, kun se on kaadettu, jalostettu sahatavaraksi ja siitä rakennetaan esimerkiksi taloja. Suuremmasta kasvusta ja paremmasta laadusta johtuen jalostettuja siemeniä käyttäen on mahdollista sitoa enemmän hiilidioksidia metsiin sekä jalostettuihin tuotteisiin ja myös korvata fossiilisista raaka-aineista tehtyjä tuotteita, kuten muovipakkauksia, tekstiilejä ja polttoaineita.

Jos jalostettuja siemeniä käytetään lähivuosikymmeninä samaan tapaan kuin tällä hetkellä ja perustetaan uusia, entistä parempia siemenviljelmiä, niin Suomen metsien kasvua voidaan jalostetuilla siemenillä lisätä yli 10 miljoonalla kuutiometrillä vuosittain eli yli 10%.