Mainos

Karjatilallisesta hakeyrittäjäksi

Lypsykarja sai lähteä ähtäväläisen (Pedersöre/Esse) Alvar Wärnin maatilalta kuusi vuotta sitten, ja tyhjentyneestä navetasta tehtiin lämmin, täysmittainen konehalli. Uudeksi yrittämisen muodoksi oli valikoitunut haketusurakointi.

Valtra on traktoreiden metsäohjaamoiden kiistaton ykkönen; hallintalaitteet ovat kohdallaan, tilaa on, ilmastointi/lämmitys toimii ja välttämätön kattoikkuna on riittävän laaja.
Valtra on traktoreiden metsäohjaamoiden kiistaton ykkönen; hallintalaitteet ovat kohdallaan, tilaa on, ilmastointi/lämmitys toimii ja välttämätön kattoikkuna on riittävän laaja.

Hakkurin valinta ei tuottanut vaikeuksia, se kohdistui tuttuun kotimaiseen Keslaan. Helmikuussa 2017 Alvar Wärn uudisti haketusyksikkönsä merkeissä pysyen: Kesla C645 ja Valtra T234.

”Tosi tyytyväinen olen Keslaan ja sen tuottamaan hakelaatuun. Kone on toiminut tosi hyvin ja varaosatoimitukset ovat myös sujuneet”, Alvar aloittaa juttutuokion suoraan käyttäjäkokemukset niputtaen. Vaihtoon mennyt, reilut 7 000 traktorimittarituntia kokenut Kesla oli samaa hyväksi koettua mallia. Suurimman Valtra T-mallin voimanottoteho on riittävä, mutta ”ainahan tehoa on liian vähän”, toteaa Alvar virne suupielessään. Tällä valjakolla haketta syntyy 80 – 120 hakekuutiota tunnissa.

Hyväkuntoinen navetta muunnettiin vuosikymmenen alussa toimivaksi konehalliksi. Katon nosto oli suurin työvaihe.

 

Hioutuneita uusia yksityiskohtia

”Uusi roottorimalli tekee nyt entistä tasalaatuisempaa haketta. Terät on tosi helppo vaihtaa. Myös korkeampi hakkurin alusta miellyttää minua; se on helpompi puhdistaa ja syöttöpöytä on entistä korkeammalla, mikä helpottaa itse haketustyötä.” Työn sujuvuutta tulee entisestään lisäämään puhallustorveen asennettava kamera, jota Alvar ei tullut tilanneeksi.

Wärn hakettaa sadan kilometrin säteellä maatiloille ja yksityisille yrityksille. Jonkin verran hän toimii myös alihankkijana suurille energiatuottajille. Traktorikäyttöistä vaunuhakkuria kutsutaan usein myös kohteille, minne autohakkurilla ei pääse kulkuväylän pehmeyden tai mäkisyyden vuoksi.

Markkinoinnin on hoitanut puskaradio, eikä sähköiseen viestintään ole ollut vielä tarvetta. Alvar pyörittää Kesla-Valtra yksikköään yksin, poika Oscar (21) hakettaa apuna silloin tällöin, mikäli omilta töiltään ehtii. Kesällä Wärn urakoi pääasiassa metsäteiden tienvarsiniittoja.

Alwar huoltaa ja tarvittaessa korjaa koneensa itse, ulkopuolista asennusapua tarvitaan harvoin. ”Keslalta saa huoltoneuvontaa ja varaosia hyvin ja nopeasti”, toteaa haketusurakoitsija Alvar Wärn lopuksi.

 

Oikein ja tuulettuvalle paikalle sijoitettu aineskasa on tärkeä laadukkaan hakkeen tekijä, puhtautta unohtamatta. Giljotiiniterällä varustetuilla kaivureilla nostellaan voiman riittäessä helposti puut juurineen, mikä on myrkkyä hakkurin terille.
Metsähake Suomessa
Metsähakekäyttö laitoksilla 7,3 M m3
– lisäksi pientalot 0,7 M m3
Yhteensä noin 8 M m3 / 2015
Metsähakkeesta 3,9 M m3 pienpuusta
Teollisuuspuun kokonaishakkuut 58,5 M m3/2015
– lisäksi tuontipuuta teollisuudelle 9,1 M m3

 

Teksti ja kuvat: Juhani Rahkonen

Lue lisää Keslasta.

 

 

 

 

 

Mainos

Kommentit

Ei vielä kommentteja.