Metsänomistajalle on nykyään tarjolla suuri joukko erilaisia tietopalveluja tukemaan metsään liittyvää päätöksentekoa. Palveluja tarjoavat metsänomistajalle niin Metsäkeskus, puuta jalostava teollisuus, metsänhoitoyhdistykset kuin yksityiset metsäpalveluyritykset. Palveluita on saatavilla niin verkossa, kännykässä kuin perinteisellä paperillakin. Metsänomistaja onkin helposti ymmällään palvelujen sisällöistä ja hyödyistä. Mikä näistä palveluista palvelee minun tarpeitani?

Monitavoitteiselle metsänomistajalle oiva apu metsien käytössä ja hoidossa on edelleen laadukas ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan laadittu metsäsuunnitelma. Viimeaikaisten kokemusten perusteella parasta taloudellista tuottoa tavoittelevan metsänomistajan kannattaa edelleen maksaa myös metsäsuunnittelun maastotyöstä, sillä se on edelleen varmin keino hankkia tieto nuorista metsästä siinä vaiheessa kun luodaan perusta tulevalle kasvulle.

Metsässä liikkuessaan ammattitaitoinen metsäsuunnittelija miettii jo valmiiksi sopivat puunmyyntikokonaisuudet, havaitsee mahdolliset metsätuhot, luontokohteet, hoitotarpeet ja vaikkapa pusikoituneet rajalinjat. Näitä tietoja ei luotettavasti taivaalta ainakaan vielä voida kerätä.

Muihin metsätalouden menoihin verrattuna metsäsuunnitelma on sen hyötyihin nähden pieni kustannuserä.  Jos suunnittelun seurauksena metsästä myydään kymmenen vuoden aikana noin yksi kuutiometri kuitupuuta per hehtaari enemmän kuin ilman suunnitelmaa, tulee suunnitelman hinta useimmiten jo kuitatuksi.

Metsäsuunnittelun mahdollisuudet ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti. Nykyään metsäkeskuksen laserkeilauksella tuottamaa metsävaratietoa voidaan tehokkaasti hyödyntää metsäsuunnitelman tukitietona maastossa, kiitos metsätietostandardin, joka on alan yhdessä sopima tiedonsiirtomuoto. Sujuvat, metsänomistajan luvalla tapahtuvat tiedonsiirrot alan organisaatioiden välillä, ovat myös tuottaneet pienille ja palvelualttiille metsäpalveluyrityksille mahdollisuuden tarjota palveluita joustavasti. Metsäpalveluyrittäjille on myös nykyisin entistä paremmin tarjolla työkaluja palveluiden tuottamiseen, joista voidaan mainita esimerkiksi Tapio Silva Oy:n ylläpitämä TAPIO ForestKIT -suunnittelusovellus.

Nykyaikaiset metsäsuunnittelujärjestelmät mahdollistavat myös vaihtoehtoisten metsäsuunnitelmien tuottamisen metsänomistajan vertailtavaksi. Metsien kehitysennusteiden avulla metsänomistaja voi kätevästi vertailla eri toimenpiteiden seurauksia. Metsäsuunnitelman jatkuva ajan tasalla pitämisen on mahdollista kehittyneiden kasvumallien avulla. Jatkuvasti ajan tasalla oleva suunnitelma mahdollistaa toimenpideohjelman joustavan muuttamisen, jos esimerkiksi metsänomistajan rahantarve muuttuu tai vaikkapa puun kysynnässä tapahtuu muutoksia. Tavanomaista enemmän metsää omistavan kannattaa myös harkita oman metsäsuunnittelusovelluksen hankintaa, sillä se helpottaa merkittävästi esimerkiksi leimikoiden kilpailutusta ja puustotietojen ajantasaistamista.

Mikko Lumperoinen

Metsävara-asiantuntija

TAPIO Silva Oy