Keski-Suomen Konnevedellä metsänomistajat kohtasivat rajun luonnonvoiman, kun Asta-myrsky heinäkuun lopulla 2010 kaatoi satoja hehtaareita metsää.
Myrskyn ydinalueella metsää omistava Petri Järvikylä muistelee rajuilman seurauksia.
”Maisema avautui joka suuntaan. Tuntui yllättävältä huomata, kuinka lähellä naapurien talot todellisuudessa olivat.”
Istutukset heti seuraavana keväänä
”Meiltä kaatui kolme hehtaaria pääosin hakkuukypsää metsää. Isältäni kaatui kymmeniä hehtaareita eri ikäisiä kasvatusmetsiä. Metsien tasapainoisen kehitysluokkajakauman tavoittelulta putosi kerralla pohja”, Järvikylä kertoo.
Tuho sattui monen sieluun, mutta silti metsäpitäjässä tartuttiin viipymättä toimeen. Teiden raivaaminen alkoi heti tuulen laannuttua seuraavana aamuna eikä puunkorjuussakaan aikailtu.
”Meidän tiloiltamme myrskypuut saatiin korjattua elokuun puoliväliin mennessä. Syksyllä Konneveden myrskymetsissä savotoi yli sata motoa.”
Myöskään uudistamistöissä ei aikailtu.
”Nopeimmat istuttivat myrskyaukkonsa jo samana syksynä. Meillä taimet istutettiin seuraavana keväänä. Nopeus on valttia varsinkin viljavilla metsämailla. Mitä nopeammin taimet lähtevät kasvuun, sitä vähemmän aukolle nousevasta heinikosta on taimille haittaa”, Järvikylä toteaa.
Myrskyaukolle istutettiin kuusentaimia, koska kasvualusta oli viljavaa, eikä sankka hirvikanta houkutellut rauduskoivun istutuksiin. Metsänviljelytyöt annettiin metsänhoitopalveluita tarjoavan yrityksen hoidettavaksi.
Työ osoittautui hankalaksi, koska juurakot ja runsaat hakkuutähteet vaikeuttivat kaivinkoneella tehtävää niin mätästystä kuin istuttamistakin.
”Siihen aikaan tavoitteena olivat täystiheät istutustaimikot, mutta myrskyaukoilla istutustiheys jäi pakosta 1600–1700 taimeen hehtaarilla”, Järvikylä muistelee.
Nykysuositusten mukaan istutustiheys on kuuselle sopiva, koska taimikon oletetaan täydentyvän luonnontaimilla.
Oikea-aikainen varhaisperkaus
Järvikylän perhe on yhteisvoimin raivannut vesakkoa taimikoiden tieltä.
”Varhaisperkaus tehtiin hyvissä ajoin, joten kuusentaimien alkukehitys on ollut joutuisaa.”
Lehtomaisella kasvualustalla taimikko vesakoitui nopeasti uudestaan ja toinen raivauskerta viivästyi vuoden pari parhaasta ajankohdasta.
Kuuset selvisivät hoitoviiveestä suuremmitta vaurioitta. Työ kuitenkin kävi hankalaksi, kun lepikko kohosi sakeana viidakkona ja välillä raivaussahurit saivat etsiä reittiä kaadettujen leppien keskeltä.
Tavallisesti kaksi raivauskertaa riittää kuusentaimikossa. Järvikylien myrskytaimikko on kuitenkin vielä ennen ensiharvennusta ennakkoraivattava, koska puuston sekaan on jälleen kohoamassa sankka vesakko.
Monimuotoinen uusi metsä
Keväällä 2011 istutetut kuuset ovat nyt kolmesta seitsemään metrisiä. Kuusikon aukkopaikoissa kasvaa luontaisesti syntyneitä rauduskoivuja ja paikoin taloudellisesti vähäarvoisempiakin lehtipuita. Uusi metsä on varttumassa monimuotoiseksi, tuottavaksi sekametsäksi.
Myrskytuhon merkkeinä metsikössä on runsaasti lahoavia juurakoita ja korkealta katkaistuja tuulenkaatopuiden tyviä.
Myrskyssä reilun parin metrin korkeudelta katkenneen järeän koivun jo pitkälle lahonneessa tyvessä viihtyvät niin lahottajasienet kuin kolopesijätkin.
Syntynyt metsä mukailee monin tavoin tavoitetilaa, johon nykyiset metsänhoidon suositukset ohjaavat metsän uudistamisessa niin puuntuotannon kuin monimuotoisuuden näkökulmasta.
Jos taimikko perustettaisiin nyt, uudistusalan kosteita painanteita jätettäisiin ehkä muokkaamatta ja ennen hakkuuta syntyneitä alikasvosryhmiä säästettäisiin suojatiheiköiksi kasvatettavan taimikon lomaan.
Metsänhoidossa ensimmäiset 15 vuotta ratkaisevat seuraavat vuosikymmenet
Metsänhoidon suositukset metsän uudistamiseen:
- Suunnittele uudistamisen toimenpiteet hyvissä ajoin ennen uudistushakkuuta. Valitse kohteelle soveltuva uudistamismenetelmä tai niiden yhdistelmä. Hyödynnä olemassa olevaa luontaista taimiainesta, jos se on elinvoimaista.
- Toteuta uudistamistoimet mahdollisimman ripeästi uudistushakkuun tai mahdollisen hakkuutähteiden korjuun jälkeen.
- Varmista muokkausmenetelmän soveltuvuus maapohjalle ja viljelypaikkojen suositusten mukainen määrä ja laatu. Liiallinen muokkaus aiheuttaa turhia kustannuksia ja lisää myöhempää taimikonhoitotarvetta.
- Valitse viljeltävät puulajit kasvupaikan mukaan ja toteuta viljelytyö laadukkaasti. Ennakoi tulevaisuuden riskejä, kuten kohteen kuivumisherkkyys.
Metsänhoidon suositukset taimikonhoitoon:
- Toteuta havupuuvaltaisen taimikon varhaisperkaus ajoissa, ennen kuin vesakko häiritsee kasvatettavien puiden kehitystä.
- Taimikonharvennuksessa varmista suositusten mukainen kasvatustiheys. Muista ylläpitää haluttua lehtipuusekoitusta tai sekapuustoisuutta kohteen ominaisuudet huomioiden. Varmista, että kaikkia kohteella olleita puulajeja löytyy myös raivauksen jälkeen.
- Kaikissa vaiheissa huolehdi luonnonhoidosta: jätä suojatiheikköjä, vältä tarpeetonta siistimistä, äläkä raivaa suojavyöhykkeitä tai edellisissä hakkuissa jätettyjen säästöpuuryhmien alustoja.
Lisätietoa: www.metsanhoidonsuositukset.fi
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään