Opiskeluaikanani, parikymmentä vuotta sitten, metsätuhot olivat niin harvinaisia, että jouduimme yliopiston kursseilla matkustamaan ympäri maata ristiin rastiin nähdäksemme luonnossa oikeita tuhoja. Tuhoja joutui vielä siihen aikaan siis etsimään, mutta tilanne on sen jälkeen muuttunut. Metsien tuholaiset ovat yleistyneet maassamme ja tuhoja esiintyy nyt enemmän ja säännöllisemmin kuin aikaisemmin.

Juurikääpä on taloudellisesti metsiemme ylivoimaisesti vakavin tauti.

Metsiemme terveys on yhteinen asia

Metsiemme terveydestä huolehtiminen koskee meitä kaikkia. Juurikääpä on taloudellisesti metsiemme ylivoimaisesti vakavin tauti aihettaen metsänomistajille noin 50 miljoonan euron vuotuiset tappiot. Metsänomistajana metsästäsi saatavat tulot laskevat, kun laho pilaa metsäomaisuutesi arvokkaimmat puut. Metsäteollisuuden viimeaikaisten investointien aiheuttama tuotannon kasvu edellyttää suurempia puumääriä kuin koskaan ennen. Samalla juurikäävän lisääntyminen metsissämme merkitsee laadukkaan raaka-aineen saatavuuden heikkenemistä.

Juurikääpä aiheuttaa metsänomistajille vuosittain noin 50 miljoonan euron tappiot.

Tauti leviää kesällä

Juurikääpä ei ole uusi tai millään tavalla vieras laji metsissämme. Se on meillä luontaisesti esiintyvä sieni. Juurikääpä muodostui haasteeksi silloin, kun teollisuuden raakapuun tarpeen kasvaessa siirryttiin ympärivuotisiin hakkuisiin. Ennen puuta korjattiin ainoastaan talvisin eikä juurikääpä kylmänä vuodenaikana päässyt leviämään. Kesäaikaisten hakkuiden ja ilmaston lämpenemisen seurauksena onkin odotettavissa, että erityisesti kuusen lahovikaisuus lisääntyy entisestään, jos juurikääpää ei torjuta riittävässä laajuudessa.

 Juurikääpä lahottaa ensisijaisesti sydänpuuta, jossa sen kasvulle on parhaat olosuhteet.

Tartuntaan vaikuttaa monta tekijää

Luonto on monimutkainen ja juurikäävänkin leviämiseen vaikuttaa moni eri tekijä. Itiöiden määrä ilmassa, eli itiöpaine, on ehdottomasti tärkein yksittäinen tekijä. Itiöiden määrä taas riippuu itiöemien määrästä metsässäsi tai sen läheisyydessä. Suuri määrä itiöitä aiheuttaa ajan mittaan sen, että syntyy lisää itiöemiä. Suuri itiöemien määrä taas tuottaa valtavan määrän itiöitä ja kierre on valmis. Aiemman puusukupolven kannot ja itiölaskeuma alueella ovat avaintekijöitä taudin etenemisen kannalta. Toinen tärkeä tekijä on kasvualusta, eli kantopinta, jolle itiöt laskeutuvat. Siinä ne itävät ja kasvavat. Suuri kantopinnan läpimitta aiheuttaa suuremman tartuntariskin, koska laajalle pinnalle osuu enemmän itiöitä kuin pienemmälle.

Juurikääpä lahottaa ensisijaisesti sydänpuuta, jossa sen kasvulle on parhaat olosuhteet. Mitä enemmän sydänpuuta on tarjolla, sitä tehokkaammin juurikääpä kasvaa ja leviää. Sydänpuun osuus kannossa on verrannollinen kannon läpimittaan, eli mitä suurempi kanto, sitä suurempi sydänpuun osuus. Isommilla puilla on huomattavasti laajempi juuristo kuin nuorilla. Uudistuskypsässä kuusikossa puiden juuret ovat levinneet laajalle alueelle ja ovat ovat yhteydessä toisiinsa. Kun puut kaadetaan ja paljastetaan tuore kantopinta, juurikääpä kasvaa kannon sisälle ja edelleen juuristoyhteyksien kautta kannosta kantoon. Tästä tauti siirtyy viereiseen metsikköön tai seuraavalle puusukupolvelle.

Erityisesti avohakkuussa vapautetaan laajalta alueelta suuri määrä juurikäävän leviämisen kannalta sopivia kantoja. Tässä korostuu kantokäsittelyn tärkeys juurikäävän leviämisen pysäyttämisessä. Torjunta on aina kannattavinta terveissä metsissä!

Tehdään yhdessä parhaamme, että meillä on tulevaisuudessakin terveitä metsiä. Juurikäävästä voit lukea lisää sivuiltamme www.rotstop.fi.

Gunnar Salingre

Asiantuntija / Juurikäävän torjunta
Verdera Oy